Sivut

tiistai 30. marraskuuta 2010

Populäärimusiikkia Vittulajänkältä

Populäärimusiikkia Vittulajänkältä / Lahden Kaupunginteatterin Juhani-näyttämö

Ensi-ilta 23.10. 2010 , kesto noin 3h 15min

Ohjaus Pentti Kotkaniemi

Rooleissa mm. Arttu Kurttila,Jari-Pekka Rautiainen,Mikko Jurkka,Jukka Pitkänen,Ari Mannelin,Jorma Helminen,Jarkko Miettinen,Leena Kokko-Saukkonen,Tuukka Raitala,Ritva Sorvali ja Kaarina Turunen sekä Lahden ammattikorkeakoulun musiikkiteatterilinjan opiskelijoita

Taustaa : Mikael Niemen romaani ja elokuvanakin tunnettu Populäärimusiikkia Vittulajänkältä kertoo kahden pojan,Matin ja Niilan,kasvutarinan vanhoillisessa Pajalan kylässä.Pojat saavat käsiinsä The Beatlesin singlen ja maailma mullistuu kertalaakista.Pian molemmilla on pahvikitarat ja oma bändi...

Plussaa : Matti ja Niila (Arttu Kurttila ja Jari-Pekka Rautiainen) olivat alusta asti mukavaa seurattavaa yksin ja erikseen.Matti vei välillä tarinaa eteen päin kertojana ja se homma toimi.Pidin etenkin kohtauksista,joissa oli paljon porukkaa touhuamassa esim. koulussa ja perunkirjoituksessa.Tapanani on seurailla sivuhenkilöiden puuhia usein enemmänkin,ja nimenomaan tässä sivuhenkilöt touhuilivat välillä ihan omiaan esim. eräs rouva etsiskeli perunkirjoituksissa testamentissa saamaansa rukkia antaumuksella lavasteista ja näyttämön reunamilta:)Pidin Matin ja Niilan ilmeistä ja poikamaisesta menosta,etenkin Niilan viattomat kasvot pureutuivat mieleeni.Näytelmässä oli paljon hauskoja jippoja kuten traktorimies ja saunakohtauksesta etenkin kiuas,näyttämön yllä liitelevä kangas oli kovasti mieleeni ja nerokas keksintö!Kangas muuttui tarvittaessa lumikinokseksi,tulipaloksi,revontuliksi,tähtitaivaaksi.Yksittäisistä kohtauksista pidin kovasti etenkin Matin isän saunanjälkeisestä "mies miehelle"-puheesta pitkissä kalsareissaan ja siitä kun pojat ensimmäisen kerran kuuntelivat rokkenrollia.Kerrassaan tajunnanräjäyttävää menoa,samanlaista varmaan itse kullakin ollut nuorempana :)Musiikkikohtaukset olivat muutenkin toimivia.Pitkästä kestosta huolimatta aika ei käynyt kertaakaan pitkäksi,olisin jopa katsellut pitempäänkin.Lopussa istuin pala kurkussa,en muistanutkaan miten toiselle päähenkilöistä kävi.

Miinusta : Niilan isän uskonnolla uhoamista oli liikaa pitkitetty (oli kylläkin sangen pelottava hahmo tämä Niilan isä),samaten reissu Ryssi-Jussin luo oli liian pitkä.Aika pitkä kesto,mutta se ei pisteitä rokottanut.

Muuta : kerrassaan nautittavaa katsottavaa,aina hienoa nähdä nuoria lahjakkaita näyttelijöitä lavalla !:) Suosittelen lämpimästi kaikille ja etenkin niille,joille rokki kolahti aikanaan ja kovaa...

Teatterikärpänen surisee Populäärimusiikille neljä tähteä **** ja Matille ja Niilalle viisi *****

sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Pikainen päivitys jälleen

Tähän väliin pikainen päivitys.Jälleen olen ollut katsomassa muutamaa esitystä viime aikoina ja niistä lyhyet arvioni seuraavassa :

S.O.S. Ryhmäteatterin Pengerkadun näyttämöllä oli hieno elämys.Loistavaa näyttelijäntyötä kaikilta kolmelta (Santtu Karvonen,Pertti Sveholm ja Elina Knihtilä),intensiivinen ote säilyi koko esityksen ajan ja yhtään ei osannut aavistaa miten tarina tulee päättymään.Näytelmä kertoo kolmesta ihmisestä samassa kerrostalossa.Äiti asuu poikansa kanssa ja kellarissa häärää leskimies omia puuhiaan,kaikki omalla tavallaan hukassa elämänsä kanssa ja "uppoamisvaarassa".Olin oudon sanaton esityksen jälkeen,tarina jäi mietityttämään pitkäksi aikaa.Täydet viisi tähteä!!

Ain´t Misbehavin´ Vantaan teatterissa oli erikoinen,mutta ihan mielenkiintoinen kokemus.Olisin toivonut enemmän "teatteria",vaan esitys olikin pelkkää laulua.Ihtohimoa,huumoria ja räiskyvää menoa oli kyllä koko rahan edestä.Tarttuvia lauluja ja hieno bändi ja laulajat Meiju Suvas (yllätti positiivisesti),Anne Nielsen,Rinna Paatso,Mikko Rasila ja Tatu Siivonen.Hyvä mieli jäi esityksestä!:) Kolme tähteä.

Kaupunkiketut Kansallisteatterin Omapohja-näyttämöllä oli aivan mielettömän koskettava ja unohtumaton kokemus.Näytelmä kertoo kolmesta nuoresta,jotka äiti on jättänyt yksin kotiin.Toivo elää,mutta mitä pitemmälle päivät kuluvat,sitä epätoivoisemmiksi lapset käyvät.Loppu jäi hienosti avoimeksi,jäi katsojan päätettäväksi miten lopulta kävi.Upeita nuoria näyttelijöitä,Antti Holma etenkin jäi mieleeni,mikä läsnäolo ja millä asenteella veti,huh!Anna Paavilainen ja Tuomas Kiiliäinen vakuuttivat myös.Yksi parhaista näkemistäni näytelmistä,ehdottomasti täydet viisi tähteä!!