Sivut

tiistai 16. lokakuuta 2012

Pian koittaa aika / Riihimäen teatteri

Pian koittaa aika / Riihimäen teatteri

Ensi-ilta 8.9. 2012, kesto väliaikoineen noin 2h 30min

Ohjaus Maiju Sallas

Rooleissa Sami Hokkanen, Tatu Siivonen, Mira Kivilä, Cécile Orblin, Katja Peacock ja Esko Rissanen

Taustaa : On kauan naimisissa ollut pariskunta. On ex-mies ja tämän rakas. On lapsi. On taloudenhoitaja. On paikka. On aika. Vai onko?

Plussaa : Äärimmäisen mielenkiintoinen näytelmä! Aluksi olin ensin että mitä hittoa, kun samaa kohtausta hiottiin useaan otteeseen ja joka kerralla tapahtui uusi käänne ja aiemmin puhutut asiat menivät päälaelleen tai muuten vaan kumottiin. Nainen ei voi laittaa ruokaa, koskapa ei muista elintarvikkeiden nimiä. Lava pyörii ja ihmiset säntäilevät sinne tänne pääsemättä kuitenkaan yhtään mihinkään, jälleen ollaan samassa tuolissa ja samassa tilanteessa, joka on kuitenkin saanut täysin absurdin käänteen. Ex-mies ryntää portaista hengästyneenä, kertoo menneensä hakemaan haravaa vajasta. "Sitä vain menee hakemaan haravan, joskus se kestää viisi vuotta, joskus taas 50." Meno on kuin omassa unessani, ja tämän tajuttuani nautin näytelmästä erittäin paljon! Kaikki logiikka oli tipotiessään, joku oli Norjassa ja joku meni kaappiin ja tuli muualta ulos. Pariskunta oli lapseton ja sitten lapset olivatkin jo leirillä ja milloin missäkin hoidossa. Lopulta paikalle saapuu Kullanmuru, perheen lapsi. Tämä onkin aikuinen mies, joka kerää erilaisia kiviä harrastuksekseen. Tuuli kaataa heikommat ja kukaan ei muista olleensa missään kenenkään kanssa. Tilannetta helpottamaan palkataan taloudenhoitaja, joka pistää kyllä paikat kuntoon mutta sekoittaa pakkaa muuten entisestään. Lausutut lauseet sisältävät usein knopin, jota ei ehdi edes kunnolla miettimään kun taas mennään. "Minä rakastan lapsia, itselläni ei niitä ole - koko meidän suku on lapseton!" Näyttelijäsuoritukset olivat kaikki omalla tavallaan hyviä. Katja Peacockista olen pitänyt aina (Rebekka, perheen äiti), hän oli todella avoin ja herkkä ja jollain lailla toi mieleeni tälläkin kertaa nuoren Ritva Oksasen. Sami Hokkasen tyylistä perheen isänä Hilbertinä pidin myös. Tatu Siivonen taitaa lauluhommat, mutta oli erittäin kiintoisaa nähdä hänet täysin aiemmasta poikkeavassa roolissa ex-mies Johnina. Sekavaa menoa, mutta nautinnollista. Ingridin (Cécile Orblin) ja Hilbertin roisi seksikohtaus puutarhassa oli käsittämätön, etenkin kun samaan aikaan John ja Kullanmuru (Esko Rissanen) kiikaroivat sisällä ja John-setä kertoo samalla satua valtavasta marsusta, joka asusteli heinäkasassa. Juuri tämmöistä saattaisin nähdä unessani, ja näenkin, jotain vielä sekavampaa! Jätesäkkejä raahataan paikasta toiseen, en oikein käsittänyt mikä tarkoitus sillä oli, mielessä kävi kyllä ilmastonmuutokset ja maailman hukkuminen roskaan. Pian koittaa aika ja kukaan ei tee mitään? Kaikki vaan jauhavat omia ongelmiaan ja kiputilojaan, huomaamatta lainkaan että aika se vaan kuluu ja pian on myöhäistä. Tämäkö oli näytelmän opetus? Jos ei, niin ei sen väliä. Mieheni sanoin "Mitään en ymmärtänyt mistään mutta helvetin hyvä näytelmä!" Lavastuksesta pidin muuten todella paljon, ja valoista. Pisteet siitä Kalle Ropposelle. Tunnelma oli välillä todella aavemainen, etenkin täysikuun aikaan.

Miinusta : ?? en osaa tähän kommentoida mitään, itse näin kaiken kohkaamisen ja sekavuuden pelkästään positiivisena asiana

Muuta : Tämä näytelmä takuuvarmasti jakaa katsojien mielipiteet ja olin aika pettynyt huomattuani, että näytöksiä on jouduttu perumaan. Nyt jos koskaan olisi kuitenkin aika heittää omat ennakkoluulot kaapin perukoille ja lähteä katsomaan jotain, mikä voi yllättää totaalisesti! Tämä näytelmä on todella rohkea veto Riihimäen teatterilta, siis ohjelmiston pohjalta. Harvoin tämänkaltaista tulee eteen. Kipin kapin siis Riihimäen teatteriin, sillä pian koittaa aika ja silloin on turha marista.

Teatterikärpäseltä irtosi neljä tähteä ****, ajoittain käytiin jopa viidessä *****.

2 kommenttia:

  1. Wau, kuulostaa aivan mahtavalta! :D Harmi jos katsojat eivät löydä tuollaisia kokeiluja; ovathan perusklassikot hyviä mutta joskus kannattaa katsojienkin mennä mukavuusrajojensa ulkopuolelle. Täytyykin mainostaa tutuille.

    VastaaPoista
  2. Kyllä kyllä ja pikaisesti, marraskuun alussa taitaa olla viimeinen näytös ja siitä välistä on monta esitystä peruttu!!

    VastaaPoista

Heräsikö ajatuksia? Iloiten otan vastaan kaikki kommentit (ne tosin julkaistaan vasta hyväksynnän jälkeen, roskapostin vuoksi).