Sivut

tiistai 11. joulukuuta 2012

Haastattelussa Mikko Nousiainen


Mikko Nousiaisen tapasin heinäkuun puolivälissä Hämeenlinnan Kaupunginpuistossa, kahden kesäteatteriesityksen välissä.

1975 Tampereella syntynyt Mikko on horoskoopiltaan härkä. Kuukauden ikäisenä muutti Helsinkiin (ei yksin...) , 23-vuotiaana sieltä takaisin Tampereelle ja asuu siellä tälläkin hetkellä. Harrastuksinaan Mikolla on jalkapallo sekä kaikenlaiset pelit ja leikit yhdessä poikansa kanssa.

Erityistaitosi ja minkä taidon haluaisit osata? ”Mulla on sellainen olo, että osaan kaikkea tosi vähän enkä mitään kunnolla. Kaikenlaista on tullut tehtyä, mut ei oo mitään sellaista erityistaitoa kyl... Kaiken pystyy oppimaan jotain rooliakin varten. Mulla on sellainen lapsuuden haave, en tiedä miksen oo koskaan ruvennut harrastamaan sitä, mutta jousiammunta olis taito jonka haluaisin osata. Se varmaan juontaa juurensa tuolta lapsuuden Robin Hood-leikeistä”, Mikko muistelee.

Mitä alan opintoja olet suorittanut ja milloin valmistunut? ”Tokalla yrittämällä sisään Teakiin ja opiskelin siellä 1994-98.”

Mikkoa naurattaa / kuva Teatterikärpänen

Milloin olet kiinnostunut teatterista? ”Molemmat vanhempani on näyttelijöitä ja ”asuin” Kansallisteatterissa lapsena, että en tarkkaan muista mistä se lähti. 4-5-vuotiaana kävin katsomassa ”Kolme iloista rosvoa”-näytelmän varmaan 30 kertaa, se oli todella hyvä. Yläasteaikaan yritin työntää koko ajatusta teatteriurasta pois, mutta Kallion ilmaisutaidon lukiossa löysin sen taas.”

Miksi olet näyttelijä? ”Ammatillinen napanuorani on katkennut jo aikaa sitten kun mä tajusin, että mä en voi hyvin jos mä en pääse näyttelemään, mutta että miksi? Koen olevani tarinankertoja. Vielä suurempi syy siihen, minkä oon myöhemmin tajunnut ja mistä nauttii kaikista eniten on semmoinen, että kun on tottunut joukkuepelejä pelaamaan ja nauttinut siitä kun se vastuu jaetaan, niin se mitä teatterissa parhaimmillaan tapahtuu kun yhdessä tehdään, niin se on kauhean viehättävää! Mutta mitään traumaa tai avohaavaa mulla ei ole sen suhteen, että miksi mun pitää päästä ilmaisemaan itseäni näin”, Mikko kertoo.

Mitä tekisit jos et olisi tällä alalla ja oletko tehnyt muita töitä aiemmin? ”Mä en oo koskaan tehnyt mitään muita töitä, mikä on aika masentavaa! Oon miettinytkin, en tosin kovin vakavasti, että jos pitäisi johonkin vaihtaa, niin se menisi jonnekin tommoseen urheilujournalismiin. Se kiinnostaisi. Seuraan päivittäin mitä tapahtuu urheilumaailmassa ja se kiinnostaa muutenkin. Muuta en tiiä, kun en oikein osaa mitään. Ei olisi resursseja mihinkään muuhun!” Mikko nauraa.

Missä eri teattereissa olet näytellyt ja tärkeimmät roolisi? ”Tampereen Teatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa, Turun Kaupunginteatterissa ja Kansallisteatterissa. Kesäteattereista Pyynikki, Oulu, Heinola ja tämä Hämeenlinna. Tärkeimpiä roolejani Punainen neilikka-musikaali Tampereen Teatterissa 2001 ja Armon varassa 2007, omalla tavallaan tärkeitä mulle. Toivonmukaan myös tämä esitys (Sakespearen kootut theokset) tulee olemaan yksi niistä!”

Mikkoa naurattaa lisää / kuva Teatterikärpänen

Onko sinulla jotain tiettyjä ”rituaaleja” ennen esitystä? ”Olen pyrkinyt aktiivisesti rikkomaan niitä, ettei tulis mitään rutiineja. Sellainen mulla on, että plaria en saa laittaa maahan ja jos vahingossa laitan, niin mun on pakko suudella sitä. En tiä mistä se on tullut, se on vaan jäänyt...”

Kerro joku hyvä muisto tai hauska kommellus! ”Tää on tämmöinen hyvä tarina, muistan sen ikuisesti enkä enää ikinä sitä temppua tee. Pyynikin Kesäteatterissa tehtiin Maan kämmenellä, Tuomisen Jussi näytteli meidän isää (minä ja Lairikon Petri oltiin veljeksiä) ja oltiin meidän talossa ja siinä oli Tuomis-Matti ja Auli Poutiainen oli meidän äiti. Ne jää jotain juttelemaan siihen ja isku menee, menevät myöhässä sitten lavalle ja me pojat jäätiin sinne, että ”On toi nyt kun ei pysty keskittymään!” Kunnes mä kuulen oman iskuni ja ollaan edelleen siellä, nuoret pojat aika pahalla suulla. Ja sitten me mennään lavalle ja nauretaan koko seuraava kohtaus läpi, Tuomisen Matti kattoo meitä koko kohtauksen metrin päästä ja millä ilmeellä. En enää ikinä tuomitse ketään joka myöhästyy lavalta!” Mikko nauraa.

Mitä on luvassa syksyllä? ”Työviksessä olen Sirkku Peltolan Lento-nimisessä näytelmässä mukana, sitten Vuonna 85 jatkuu syksyn ja keväällä tein sellaista lauluiltaa, että toivottavasti saisin jatkettua sitä vielä.”

Mikosta löytyy lisää luettavaa muualla täällä blogissa, kesäteatterin poikien yhteishaastattelusta!

ps. Sakespearen kootut theokset saa uuden tulemisensa tammikuun lopussa Työviksen TTT-Klubilla, sinne kaikki katsomaan jos kesäversio jäi näkemättä!

1 kommentti:

Heräsikö ajatuksia? Iloiten otan vastaan kaikki kommentit (ne tosin julkaistaan vasta hyväksynnän jälkeen, roskapostin vuoksi).