Sivut

torstai 25. huhtikuuta 2013

Ilta Esko Salmisen kanssa / Kansallisteatteri

Ilta Esko Salmisen kanssa / Kansallisteatterin Pieni näyttämö

Ensi-ilta 22.4. 2013, kesto noin 1h 15 (ei väliaikaa)

Dramaturgia, konsepti ja haastattelija Mika Myllyaho

Lavalla Esko Salminen

Muusikko Samuli Laiho

Taustaa : Yleisön pyynnöstä Esko Salminen nousee Kansallisteatterin lavalle viitenä iltana kertomaan uransa käännekohdista ja esittämään monologeja tunnetuimmista rooleistaan. Haastattelijana toimii Mika Myllyaho ja tunnelmaa on luomassa myös muusikko Samuli Laiho. Jokainen ilta on takuulla erilainen, sillä mukana on se yllätysmomentti, että kaikki ei kulje ihan käsikirjoituksen mukaan ja jutut lähtevät rönsyilemään, mikä oli tämänkin illan ehdoton suola kaiken muun loistavan päälle. Ensi-ilta venähti nimittäin heti vartilla...

Kuningas Lear / kuva Leena Klemelä

Plussaa : Esitys alkoi vauhdikkaasti, kun Esko saapui sisään samasta ovesta kuin yleisö, vahtimestari ei häntä kuulemma meinannut päästää ensin ovesta sisään liputtomana. Heti alkuun kuultiin pätkä Seitsemästä veljeksestä ja yleisön joukossa istunut nainen sai hauskaa huomiota osakseen. Aluksi Esko kertoi lapsuudestaan Kansallisteatterin tiloissa, vanhemmat kun olivat näyttelijöitä samassa talossa, ja teatteri toimi myös lastentarhana tarvittaessa. Oli piileskelty pöydän alla lavalla eräässäkin näytöksessä ja seikkailtu kaikki mahdolliset tilat läpi. Kertoipa Esko myös rottaongelmasta, joka poistettiin kahdella siilillä. Alkumetreillä jo huomattiin, että simppeliin kysymykseen saatiin vastaus, joka sitten lähti rönsyilemään ihan muille urille ja Myllyaho joutui hyppimään aika monenkin kysymyksen yli varmasti, sillä aika ei olisi mitenkään muuten riittänyt. Oli ilahduttavaa huomata, miten helposti ns. mopo lähtee käsistä ja hetken kuluttua ihmetellään, että mikäs se kysymys nyt taas olikaan. Jotenkin tuttua, etenkin kun puran tekemiäni haastatteluja... Esko kertoi ajastaan nuorena teatterikoululaisena, ensimmäisistä isoista rooleistaan, Turun kaudesta ja siirtymisestä Helsingin Kaupunginteatteriin. Lisäksi kuultiin erittäin kiintoisia tarinoita kulissien takaa, pieniä humoristisia pätkiä ja vakavempaakin pohdintaa. Mykkäkoulua, housujen putoamisia, kännissä vedetyt harjoitukset...Välillä pompattiin ylös tuolilta ja esitettiin vahvat tulkinnat mm. Kuningas Learista, Othellosta ja Cyrano de Bergeracista. Upeaa kerrassaan seurata mestaria työssään! Nähtiin myös, millainen olisi Jussi Jurkan versio Romeon roolista ja Veikko Sinisalon rakkaudentunnustus nuorelle Eskolle. Loppupuolella heittäydyttiin vakavemmaksi, kun Esko kertoi isänsä alkoholinkäytöstä ja isänsä näyttelijänuran loppuhetkistä. Pala kurkussa luettu Eino Leinon runo huipensi kaiken.

Miinusta : ehdottomasti liian lyhyt kesto. Tätä olisi katsellut ja kuunnellut vaikka miten kauan.

Myrsky / kuva Leena Klemelä

Muuta : Illan jälkeen jäi vähän harmittamaan, että olen näin nuori ja "myöhäisherännäinen" teatterin suhteen. Olisi ollut aikoinaan upeaa nähdä nämäkin kaikki loistavat roolityöt ihan livenä. Takanani istunut vanhempi rouva totesi puolitoistatuntisen jälkeen, että "Olen nähnyt kaikki nuo Eskon näytelmät, joista hän pätkiä esitti". Olen kateellinen! Ja myös onnellinen siitä, että olen sitten nähnyt ainakin näytelmät Kauppamatkustajan kuolema, Pukija, Pitkän päivän matka yöhön, Godota odottaessa ja viimeisimpänä Hamlet. Esko on kyllä huippu! Mikä karisma, mikä läsnäolo! Tuli myös sellainen ajatus mieleeni, että joskus koittaa aika, jolloin kenties samankaltaisessa tilanteessa on joku tämänpäivän nuorempi näyttelijälupaus, ja silloin minä voin ylpeänä julistaa esityksen jälkeen, että olen päässyt seuraamaan hänen uraansa ihan sieltä alkumetreiltä lähtien. Kuka se sitten on, se jää nähtäväksi.

Näitä tämänkaltaisia iltoja pitäisi mielestäni olla ehdottomasti enemmän ja useammin. Todella mielenkiintoista ja antoisaa! Lisäpisteitä vielä kattavasta käsiohjelmasta, jossa valokuvia Eskon uran varrelta ja pitkä lista näytelmistä, joissa hän on ollut mukana. Bravo!

Ilta Esko Salmisen kanssa oli antoisa ja siitä viisi tähteä ***** .

2 kommenttia:

  1. Voi että, kuulostaa antoisalta ja ihanalta illalta! Minun viimeisimmät "kohtaamiseni" Esko Salmisen kanssa ovat Kuningas Learissa ja Godot'ssa. Godot'sta pidin kyllä kovasti, se oli hieno, ja Salmisella tosiaan on mitä mahtavin lavakarisma.

    Hieman kateellinen olen minäkin sille takanasi istuneelle.. Mutta ehkä jonain päivänä. :)

    VastaaPoista
  2. Godot oli kyllä huippu, ja siinä oli niin mahtava se porukka kaikkinensa!
    Silloin kun Turussa oli esim. Seitsemän veljestä, olin itse 8-vuotias...

    VastaaPoista

Heräsikö ajatuksia? Iloiten otan vastaan kaikki kommentit (ne tosin julkaistaan vasta hyväksynnän jälkeen, roskapostin vuoksi).