Fiftari!-esittelyssä Krista Laaksonen

 Ja lisää ”yleisön pyynnöstä” Fiftari!-haastatteluita! Seuraavaksi vuorossa etenkin laulullaan kaikki hurmannut ”Eeva”, eli Krista Laaksonen, jonka tapasin Hämeenlinnan kirkkopuistossa kesäkuisena lauantaina.

Rengosta kotoisin oleva Krista on syntynyt 1993 ja horoskooppimerkiltään hän on neitsyt. ”Mä oon asunut koko ikäni Rengossa, eli periaatteessa olen siis hämeenlinnalainen. Ensi viikolla muutan tänne keskustaan ekaan omaan kämppääni!”

Mitä harrastat? ”Mä harrastan tanssia, erilaisia katutansseja ja break on mulle se mieluisin laji. Olen nyt harrastanut kolmisen vuotta ja olen käynyt Tanssi-ja liikuntakeskuksen tunneilla. Opettaja Taija Hinkkanen tulee sinne aina Helsingistä, sillä on oma ryhmä ja oma tanssikoulu siellä, ja se on yks maailman parhaista b-girleistä”, Krista hehkuttaa.

Mitä sanoisit erityistaidoiksesi? ”Ai kauheeta, enhän mä nyt itestäni osaa mitään sanoa! Kai mä sitten olen ihan hyvä laulamaan. Ja sellaisen yleishäröilyn mä hallitsen myös”, Krista naurahtaa.

Mikä olisi sellainen taito, jonka haluaisit osata? ”Se break on kyllä sellainen, missä mä haluaisin olla todella hyvä. Olis mahtavaa kun sais siihen tekemiseen sen flown ja pystyis joskus vaikka meneen kisoihinkin.”

Osaatko soittaa jotain soitinta? ”No bassoo mä oon joskus soittanut, mutta se sitten jäi. Yleisesti osaan soittaa vähän pianoa ja kitaralla osaan soittaa yhden biisin, wo-hooo, ja sit rummuista peruskompit ja sellaiset.”

Krista Laaksonen / kuva Teatterikärpänen

Missä vaiheessa kiinnostuit teatterista? ”Mua on kiinnostanut teatteri kyllä tosi paljon, mutta mä en oo tätä Fiftaria ennen ollut missään. En oo aiemmin vaan lähtenyt mukaan tai ei oo aiemmin tullut sellaisia tilaisuuksia eteen. Tää Fiftari oli kyllä ihan mahtava tilaisuus, en ollut ikinä aiemmin esiintynyt muuten kuin bändin kanssa lavalla, ja nekin on ollu koulun bändejä. Tää oli siis eka kerta, ja tykkäsin kyllä tosi paljon! Koulussa on toki aiemmin ollu jotain juttuja, mutta mä olen ollu niissä vaan juontajana. Esiintymistähän sekin on periaatteessa, mutta näytellyt en siis ollut aikaisemmin missään.”

Miten päädyit Fiftariin mukaan? ”Siinä kävi silleen, että mun broidin tyttöystävältä tuli yhtenä päivänä viesti koskien Kaupunkiuutisissa ollutta juttua, jossa haettiin musikaaliin ihmisiä mukaan. Ei kestänyt edes puolta tuntia kun mä olin jo soittanut ohjaaja-Lauralle, että olisko mahdollista päästä mukaan ja mikä juttu tää yleensä on. Sit mä olin mukana! Tää oli siis joskus vuosi sitten kun oli se ilmoitus.”

Esityksistä on kulunut nyt kohta kaksi viikkoa. Mitkä ovat fiilikset nyt? ”No vähän haikeet on, kun se oli kuitenkin niin iso osa elämää. Mä oon kyllä tosi ylpee meidän porukasta! Siel oli tosi paljon sellaisia ihmisiä, jotka sanoi että ”mä en sitten kyllä laula”, ja kaikki kuitenkin sitten lauloi ja veti sen niin täysillä! Mahtavia tyyppejä! Ittelleni on tullut tosi paljon positiivista palautetta ja se tuntuu tietysti tosi hyvältä, varsinkin kun olin ensikertalainen. Ihmiset on kuulemma saaneet kylmiä väreitä sen mun laulun aikana.”

Miten sait niin lyhyessä ajassa rohkeutta lisää laulamiseen? ”Heti kun pääsi sinne lavalle ja saatiin ne mikit, ja näki ne lavasteet ja muut ja tajusi, että mikä juttu tää oikeesti on, niin piti vetää vaan täysillä eikä auttanut himmailla yhtään, kun sit siitä ei olisi tullut yhtään mitään. Muu porukka tsemppas mua kyllä tosi paljon. Meillä oli tosi tiivis porukka ja ei ollu enää mitään hävettävää, sit mä vaan sain lisää rohkeutta siihen laulamiseen ja ääni alkoi tulemaan kovempaa. Totta kai ne laulutreenit auttoi kanssa tosi paljon, meillä oli erikseen vielä muutama laulutreeni niiden yhteisten treenien loputtua. Sit sekin auttoi tosi paljon, kun kapellimestari Osku Paappanen sanoi, että ”ajattele sitä tekstiä äläkä vain laula sitä, vaan kerro se tarina”. Mä ajattelin sitä kotona ja lauloin sitä tosi paljon, peilin edessä ja suihkussa ja joka paikassa.”

Krista ja Kristan värikkäät housut

Haluaisitko tulevaisuudessakin olla nyt teatteriproggiksissa mukana? ”Joo mä ainakin haluaisin, koska toi oli niin kivaa. Mutta kun mullakin on toi työ, niin se rajoittaa kyllä tosi paljon. Teen kaksivuorotyötä ja nytkin oli välillä vaikeuksia noiden treenien kanssa.”

Onko sinulle jotain tulevaisuudensuunnitelmia? ”Mä en oikein silleen suunnittele niin pitkälle, mä tykkään sellaisesta, että elämää ei suunnitella kauheasti etukäteen. No nyt ensi viikolla muutan, siinä on mun suunnitelmani”, Krista naurahtaa.

Onko sinulla omia esikuvia? ”Se mun tanssinopeni Taija, sitä mä arvostan ja ihailen tosi paljon. Broidille kyllä iso kiitos kanssa, hänen kauttaa olen ruvennut musiikkiakin kuunteleen ja löytänyt paljon hyvää musaa. Ja se bassokin tuli mulle aikanaan hankittua siks kun veljellä oli kitara.”

Mitkä asiat inspiroi sinua? ”Musiikki ja luonto inspiroi tosi paljon.”

Podetko ramppikuumetta? ”Oli itse asiassa tosiaankin aika outoo, mutta en kyllä kauheesti jännittänyt. Tietty sellainen pieni jännitys kuuluu asiaan, mutta ei tullut sellaista samaa jännitystä, mitä mulle tuli aina silloin kun mentiin bändin kanssa vetämään. Se oli silloin nimittäin ihan hirveetä! Kai se oli sit siinä, kun ei oo oma itsensä periaatteessa ja kaikki tietää, että sun täytyy nyt olla tommonen ja sun pitää tehdä se hyvin. Ja muista sai myös voimaa.”

Käytkö itse teatterissa näytelmiä tai musikaaleja katsomassa? ”En oo kyllä käynyt, en muista edes milloin oon viimeksi ollut, varmaankin joskus tosi tosi pienenä. Jotain kesäteatteria voisi mennä kyllä katsomaan!”

Kiinnostaisi sinua kenties ohjata tai käsikirjoittaa jotain itse tulevaisuudessa? ”Ideoimaan voisi kyllä mennä, mutta ei mun rahkeet varmaan riittäisi ohjaus- eikä käsikirjoitushommiin.”

Onko sinulla mottoa? ”Hakuna matata, sen mä tatuoin kyllä vielä johonkin.”

Krista, värikkäät housut ja Adidaksen lenkkarit :)

Mikä supersankari haluaisit olla ja miksi? ”Joku Spiderman varmaan, se on niin siisti kun se painaa menemään tuolla ja pelastaa ihmisiä ja jossain vaiheessa on todella väärinymmärrettykin.”

Jos saisit viettää päivän miehenä, mitä tekisit? ”Kai mä sit menisin pokaileen naisia, kattosin et mimmosia ne oikeesti on miehen näkökulmasta katottuna. Eiku mä olisin sellainen skeittaripoika, rullailisin tuolla pitkin katuja ja mulla olisi sellaset vähän pidemmät hiukset.”

Mitä ottaisit talvipesääsi mukaan, jos ihminen vetäytyisi talviunille? ”Ipodin, et saisi kuunnella musiikkia. Kuulostaaks tää tyhmältä jos vastaan peilin? Joo peilin ottaisin, sille olisi kiva jammailla. Sit ottaisin kivoja vaatteita, Adidaksen kenkiä ja sellaisia, mä oon Adidas-friikki. Piltti-soseita ottaisin ja kanaa. Maitoa ehdottomasti juomaksi!”

Jos voisit palata aikakoneella menneisyyteen, minne matkaisit? ”Matkaisin 80-luvulle, siellä oli ne kaikki ihanat vaatteet ja värit ja hiukset ja muut, ja tietysti se mahtava musa!”

Bernard Pivot´n kymmenen kysymystä :

Mistä sanasta pidät eniten? - Flow

Mistä sanasta pidät vähiten? - Ilkeä

Mikä sytyttää sinut? - Hyvä musiikki

Mikä sammuttaa intohimosi? - Oksennus

Mikä on suosikkikirosanasi? - Perkele

Mitä ääntä rakastat? - Aamuyöllä käen kukunta

Mitä ääntä inhoat? - Styroksi

Mitä muuta kuin omaa ammattiasi haluaisit kokeilla? - Automaalari

Missä ammatissa et haluaisi olla? - Vessojen siivooja

Jos Taivas on olemassa, mitä toivot Jumalan sanovan sinulle kun saavut Taivaan porteille? - Kato, ai säkin vihdostaviimein pääsit tänne!