Sivut

torstai 11. syyskuuta 2014

Haastattelussa Elias Salonen

Elias Salosen tapasin toukokuun puolivälissä 2014 Ravintola Sävelessä Helsingissä.

 Vuonna 1994 syntynyt Elias on horoskooppimerkiltään leijona. ”Mä oon Helsingin Malmilta kotoisin, 13-vuotiaaksi asuin siellä ja sitten muutettiin Porvooseen isäni työn perässä. Nyt asun taas takaisin Helsingissä. Kallion lukion kävin ja rantauduin takaisin tänne”, Elias selvittää ja vartti puhutaan Kalliosta ja sen hyvistä ja huonoista puolista...

Mitä harrastat? ”Aika paljon viime vuodet mun harrastukset on pyöriny teatterin ympärillä. Liikuntaa pyrin harrastamaan, käyn kuntosalilla ja lenkillä esimerkiksi. Nyt tänä keväänä mä oon aloittanut lauluharjoitukset Jukka Nylundin opissa, hän on kyl terävä alan ammattilainen, jos saa mainostaa tässä välissä! Mä oon ollut aika epävarma laulaja aiemmin, ja nyt oon saanut tosi paljon itsevarmuutta.”

Osaatko soittaa jotain soitinta? ”En mä kyl osaa. Joskus 7-vuotiaana oon harrastanut pianonsoittoa ja opin soittamaan esim. ”Joulupuu on rakennettu”, mut sit menikin liian vaikeaksi heheh.”

Mitä sanoisit ammatillisessa mielessä sinun vahvuudeksesi/erityistaidoksesi? ”Sanotaan vaikka että mulla on aika hyvä läsnäolo. Ja oon myös aika herkkä, ei siitäkään varmaan haittaa ole.”

Mikä olisi sellainen taito, jonka haluaisit osata? ”Teatterin näkökulmasta kaikista eniten mä haluaisin osata tanssia. Kyllä mä sitä laulamistakin haluaisin oppia enemmän, mutta senhän mä oon nyt pistänyt jo aluilleen”, Elias myhäilee.

Löytyykö suvustasi muita teatteri-tai muulla taiteellisella alalla olevia? ”Ei löydy kyllä muita. Oikeastaan lähes kaikki sukulaiseni ovat opettajia, onhan niissä ehkä jotain yhtäläisyyksiä.”

 Milloin olet kiinnostunut teatterista/näyttelemisestä/esiintymisestä yleensä? "Ollessani ekalla luokalla koulussa meillä oli ihan mielettömän hyvä Kristiina-niminen opettaja ja me tehtiin pari kertaa vuodessa esityksiä kouluun. Muistan ekan kerran kun näyttelin, tehtiin hääaiheinen näytelmä ja halusin näytellä ihan välttämättä pappia. Sain yleisön nauramaan, ja se tuntui kauheen siistiltä. Siitä se innostus sitten lähti, ja 7-vuotiaasta alkaen oon tehnyt koko ajan enemmän tai vähemmän jotain. Yläasteella oli pieni tauko, mutta Kallion lukiossa aloin sitten taas tehdä.”

Koulussa oli teatterikerho ja ala-asteella olin myös sellaisessa teatterikerhossa, joka oli koulun ulkopuolella. Tietysti olin kaikissa kevät-ja joulujuhlanäytelmissäkin aina mukana. Jostain tuli mieleen nyt sellainen tapaus, että koulussa oli Kalevala-juhla ja näyttelin Lemminkäisen vaimoa. Mun paras kaverini oli Lemminkäinen. Olin silloin 8-vuotias. Heh! Ja ekan luokan kevätjuhlassa tehtiin esitys nimeltä ”Sammakkosaari”, mä näyttelin siinä suurta sammakkotietäjää.”

Elias (c) Teatterikärpänen

Kerro vaikka niistä kamerajutuistakin. ”Joo! 13-vuotiaana mä tein ekan kamerajuttuni, se oli Taideteollisen Korkeakoulun lyhytelokuva ”Repeämä” ja siinä tutustuin ohjaaja Oskari Sipolaan, jonka assistenttina oon nyt tulevana kesänä yhdessä leffaprojektissa. Oskarin kanssa oon tehnyt paljon proggiksia, ystävystyttiin tuon jutun myötä. Pirkka-Pekka Peteliuksen ohjauksessa oon tehnyt sellaisen jutun kuin ”Pullukat”. Ai se tuli taas telkasta just! Mä olin siinä se tanssijapoika.”

Lukioaikoina eli 2012 mä pääsin Kellariteatteriin ja oon ollut siellä muutamassa jutussa. Kotikadussa mä olin pari vuotta mukana. Sit olin ”Jäminkipohja”-nimisessä novellilyhärissä. Nyt kesällä näyttelin mun ekan roolin pitkässä elokuvassa. Oulun Kaupunginteatteriin päädyin siten, että ohjaaja Fiikka Forsman oli nähnyt tän Jäminkipohjan telkasta ja hän laittoi mulle viestiä, että olisinko kiinnostunut tulemaan Ouluun ”Toiset kengät”-näytelmän päärooliin ja saisinko koulun kanssa järkättyä kursseja. Innostuin heti totta kai ja menin juttelemaan opon kanssa. Saatiin järkättyä asiat. Joulukuussa aloitettiin sitten treenit, ja koko kuukausi meni mulla siinä, että oppi ylipäätään olemaan isolla lavalla. Tammi-ja helmikuu treenattiin tiiviisti, tosi rankkaa ja tosi opettavaista oli se. Joulukuussa vielä lentelin Oulun ja Helsingin väliä, mutta vuodenvaihteen jälkeen kun treenit lähti kunnolla käyntiin, mä asuin Oulussa ihan viikonloputkin. Maaliskuussa oli ensi-ilta ja nyt viime viikonloppuna oli viimeiset esitykset. Oli kyllä kokemus, jota en ikinä vaihtaisi pois!”

Mikä on seuraava siirtosi? ”Ainakin ajattelin pitää loman. Kaikenlaista pientä viritelmää on, mutta aika auki on tulevaisuus. Ihan kivaa.”

Mikä muu ala mahdollisesti kiinnostaisi? ”Ohjaaminen kiinnostaa kyllä. Ja mä seuraan urheilua aika paljon, että urheilutoimittajan ammatti voisi mua kiinnostaa kyllä.”

Miksi teatteri, miksi näyttelijäksi? ”Huh, mikä kysymys! Sellaista fiilistä ei vaan saa mistään muusta, kun on lavalla. Ei mulla oo mitään parempaakaan vastausta tähän. En mä saa vastaavia kicksejä mistään muusta. Siksi!”

Miten ajatuksesi näyttelijän työstä ovat muuttuneet tässä vuosien varrella, vai ovatko ne muuttuneet? ”Totta kai ne on muuttuneet sen myötä, mitä enemmän on päässyt tekemään. En mä todellakaan pidä itseäni mitenkään näyttelijänä vielä. Tuo Oulun reissu oli kyllä kaikista konkretisoivin juttu. Tajusin sen, että sielläkin on näyttelijöitä, joilla on samaan aikaan kolme ison lavan juttua meneillään, uusien treenausta joka päivä ja ilta, ja vielä lisäksi perhe. Miten paljon aikaa se viekään, et ei se oo niin, että mennään vaan ”vähän näyttelemään”. Se on pirun rankkaa työtä ja aikamoista paloa ja antautumista vaativaa. Tuo ”Toiset kengät” kesti melkein kolme tuntia ja olin koko ajan lavalla, ja harjoitusten aikana joskus tuli sellainen tunne, että mä en pysty tähän, tää on niin vaikeeta. Tän vuoden aikana on kuva muuttunut kyllä realistisemmaksi, mutta siitä huolimatta mä haluan tehdä tätä, ehkä jopa enemmän kuin ennen”, Elias intoilee.

Onko sinulla mahdollisesti omia esikuvia, joita ihailet tai arvostat erityisen paljon? ”Voi, vaikka ketä. Ekana tulee mieleen Eero Aho. Niin paljon on huikeita tyyppejä. Heidi Herala, Seppo Maijala, Taneli Mäkelä, Aake Kalliala, Mikko Leskelä Oulusta... Ulkomaisista leffatähdistä Leonardo DiCaprio, Samuel L. Jackson, Christoph Waltz, Uma Thurman, Meryl Streep.”

Kuka olisi unelmiesi vastanäyttelijä, jos saisit valita maailmasta ihan kenet tahansa? ”Jennifer Lawrence!”

Kenen kanssa haluaisit laulaa dueton ja mikä olisi kappale? ”Voisin laulaa Vesa-Matti Loirin kanssa Lapin kesän.”

Mikä on omasta mielestäsi tärkein/onnistunein roolityösi toistaiseksi? ”Kyllä mä vastaan tähän tuon Oulun jutun, se on kasvattanut mua niin paljon. Kamerahommista vaikkapa Jäminkipohja.”

Onko sinulla jotain tiettyä roolihaavetta? ”Jos en vastaa tähän mitään konkreettista? Mä saan tosi usein ns. kiltin pojan rooleja. Haluaisin tehdä jonkun ihan päinvastaisen roolin, pahiksen.”

Mikä on mielestäsi parasta teatterissa noin yleensä? ”Ehkä se, kun se tapahtuu just siinä hetkessä, ja se on yleisön ja näyttelijän välinen juttu, jos verrataan esimerkiksi kameraan. Se on myös mageeta, että joka esitys on erilainen ja jokainen yleisö tuo aina erilaisen fiiliksen.”

Miten sinä määrittelisit sanaparin ”teatterin taika"? ”Mulle tulee ekana mieleen yksi oma esimerkki, joka liittyy ”Toiset kengät”-näytelmään. Näytelmässä mun ensi-ihastustani esitti yksi Sanni, joka on samanikäinen kuin minä ja hän sairastui yllättäen. Näytelmän ohjaaja hyppäsi sitten paikkaushommiin, ja sehän toimi loistavasti. Samassa näytelmässä vanhemmat ihmiset esittävät alakoululaisia, ja siinä ei ole mitään omituista. Leffassa moinen ei toimisi, mutta teatterissa illuusio pysyy”, Elias pohtii.

Mitkä asiat inspiroivat sinua? ”Ihmiset, joita mä nään ja tapaan inspiroi mua tosi paljon.”

Podetko ramppikuumetta/esiintymisjännitystä? ”Kyllä mä poden, ensiyleisö on kaikista pahin ja jännitys sitten pienenee esitys esitykseltä. Se ilmenee mulla sillai, että aamusta asti jo vähän tuntuu ja ruoka ei oikein maistu ja on todella levoton olo muutenkin. Aina kun mua jännittää, mä ravaan eestaas enkä pysty olemaan paikallani ollenkaan. Jännitys on kyllä ihan kiva tunne kuitenkin, koska se kuuluu asiaan. Ensi-illan alla ei ole kyllä mikään kiva olo...”

Onko sinulla jotain omia rituaaleja tai rutiineja, joita huomaat toistavasi esityspäivinä tai juuri ennen esitystä? ”Ei mulle ole ehtinyt vielä muodostua mitään kaavoja, mutta en mä lavalle halua ihan kylmiltään mennä. Käyn lenkillä, venyttelen. Oulussa esitys oli niin pitkä, joten mä aina pari tuntia ennen esitystä mietin sen koko näytelmän läpi reploineen kaikkineen. Pari kertaa kokeilin tehdä ilman sitä ja oli heti paljon epävarmempi olo, joten kyllä mä tarvitsin sen mielessäläpikäymisen.”

Kerro joku kommellus. ”Onhan niitä. Kellariteatterissa mulla ja yhdellä Jaakolla oli pelkät toogat päällä ja tarkoitus oli tiputtaa yhden tytön päälle lumihiutaleita eli paperisilppua. Yhdessä esityksessä mä sitten huomasin, että mun tooga lähtee tippumaan ja en voinut sille enää mitään, joten se putosi mun päältäni. Oli mulla onneksi boxerit jalassa! Repliikkimokiahan on sattunut useammankin kerran.”

Kerro joku hyvä muisto. ”Viime kevääseen liittyy paljon hyviä muistoja, aloin seurustella silloin.”

Käytkö katsomassa muiden teatterien esityksiä? ”Kyllä mä pyrin käymään, kavereiden juttuja varsinkin. Musta on tosi kiva käydä katsomassa teatteria. Aina vähän harmittaa, jos ei pääse katsomaan jotain tiettyä juttua. Viime aikoina on jäänyt erityisesti mieleeni Helsingin Kaupunginteatterin ”Kohtauksia eräästä avioliitosta”. Se aihe oli ehkä kaukana omasta elämäntilanteesta, mutta ihan pelkästään sen näyttelijäntyön takia meni kylmät väreet. Merja Larivaara ja Eero Aho oli todella loistavia siinä.”

Onko sinulla jotain mottoa? ”Sillä ei ole väliä, kuinka paljon elämässäsi on päiviä, vaan sillä kuinka paljon päivissäsi on elämää.”

Onko jotain muuta, mitä haluaisit ehdottomasti itsestäsi vielä kertoa? ”Hmmm.... sen voisin sanoa, että mä oon hirveen neuroottinen ihminen! Aina kun mä menen nukkumaan, mun pitää ensin tarkistaa, että kaikki sähköjutut on varmasti pois päältä ja ovet on lukossa.”

Osaatko imitoida ketään? ”Vesa-Matti Loiria ja Aku Hirviniemen kaikkia Putous-hahmoja.”

Mikä sarjakuvahahmo/fiktiivinen hahmo haluaisit olla ja miksi? ”Haluaisin olla Batman. Jaa miksi? Siksi, koska se on paras. Siinä on syvyyttä ja se on äijä.”

Jos sinulla olisi joku erityiskyky ja sitä kautta joku ”supersankaruus”, mikä se kyky olisi ja mikä olisi hahmosi nimi? ”Hahah! Tän nimi olisi Elmeri ja se osaisi laulullaan lumota kaikki. Tosi katu-uskottava tyyppi, hahah! Viitta heiluen menisi tuolla ja laulaisi...”

Jos saisit viettää päivän naisena, mitä tekisit? ”Se olisi kyllä aika ainutkertainen kokemus, et kannattaisi ottaa kyl kaikki irti siitä päivästä. Tekisin kaikkia sellaisia juttuja, mitä miehet ei voi tehdä. Jaa mitä? No mä menisin baariin ja testaisin, että onko miehet oikeesti niin helppoja tapauksia. Miten helppoa olis saada mies tarjoamaan drinkki.”

Jos ihminen menisi syksyllä talviunille ja heräisi keväällä, mitä ottaisit omaan talvipesääsi mukaan siltä varalta, että heräätkin kesken kaiken? ”Voisin ottaa sinne Trivial Pursuitin ja opetella ne kaikki kysymykset ulkoa. Kun tuun talvipesästä ulos, haastaisin kaikki pelaamaan. Mulle on jäänyt siitä traumoja, kun aina häviän. Ruuaksi ottaisin intialaista ruokaa, tikka masalaa tai vastaavaa.. Tutti Frutti Passion-karkkeja pitäisi myös olla ja vanilja-cokista.”

Jos rakentaisit puuhun majan, mitä sinne ottaisit mukaan? ”Siellä pitäisi olla hyviä kirjoja paljon, patja, peitto ja tyynyjä. Ja joku iso screeni, mistä voisi katsella urheilua.”

Jos voisit palata aikakoneella menneisyyteen johonkin tiettyyn hetkeen tai ajanjaksoon, minne menisit? ”Mä haluaisin nähdä, miten ne pyramidit on rakennettu. Olisi myös kiva nähdä äidin ja isän nuoruusaikoja.”

Mitä aiot tehdä seuraavaksi? ”Menen käymään kotona ja sitten menen varmaankin moikkaamaan mun yhtä oululaista kaveriani, jolla oli tänään TeaK-haku. Pelaan vähän pleikkariakin ehkä.”

Bernard Pivot´n kymmenen kysymystä :

Mistä sanasta pidät eniten? - Kesä
Mistä sanasta pidät vähiten? - Marraskuu
Mikä sytyttää sinut? - Innostuneet ihmiset
Mikä sammuttaa intohimosi? - Kyynisyys
Suosikkikirosanasi? - Vittu
Mitä ääntä rakastat? - Meren kohina
Mitä ääntä inhoat? - No se liitujuttu, tai haarukka lautasta vasten!
Mitä muuta kuin omaa ammattiasi haluaisit kokeilla? - Viininmaistelija
Missä ammatissa et haluaisi olla? - Oon niin huono siivoamaan, eli siitä ei tulisi kyllä mitään.
Jos Taivas on olemassa, mitä toivot Jumalan sanovan sinulle kun saavut Taivaan porteille? - Eiköhän ne pari juttua voida antaa anteeksi, joten tänne vaan!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Heräsikö ajatuksia? Iloiten otan vastaan kaikki kommentit (ne tosin julkaistaan vasta hyväksynnän jälkeen, roskapostin vuoksi).