Kantaesitys 16.4. 2015, kesto noin 2h (väliaikoineen)
Käsikirjoitus Kari Hotakainen
Ohjaus Martti Suosalo ja Raila Leppäkoski
Lavalla Martti Suosalo
Tiistai, takana kaksi hermojakiristänyttä työpäivää kesälomaviikon jälkeen. Suuntasin suurin toivein Helsinkiin katsomaan Palvelijaa, sillä kaipasin naurua ja viihdykettä. Yhdistelmä Suosalo-Hotakainen toimisi takuuvarmasti, eikö?
Heti aluksi tuli selväksi, että yleisö ei ollutkaan saapunut seuraamaan teatteriesitystä vaan seminaaria aiheena "Ihmisen luonne rikospoliisin näkökulmasta", luennoitsijana rikosylikomisario Arto Jylhämö (Martti Suosalo). Onneksi Jylhämö oli myös taitava matkija ja imenyt itseensä monenlaisia tyyppejä, joita oli elämänsä ja uransa varrella kohdannut. Suosikikseni nousi vanhempi herrasmies Kallio, joka puhui kirjakieltä ja 'haukahti' lauseiden loput. Asentaja Karttusen liikuttunut soidintanssi oli myös varsin herkullista seurattavaa, taustalla Avaran luonnon selostajaääni vielä lisäämässä vettä myllyyn.
 |
| Martti ja maatuskat (c) Tapio Vanhatalo, HKT |
Virkistyin huomattavasti kohtauksessa, jossa pappi piti puhetta sienestäjä-Seijan hautajaisissa. Salillinen yleisöä kajautti myös käskystä kuuluvasti ja komeasti yhteisen virren, jonka sanat heijastettiin taustalle. "Oi Herra luoksein jää, jo ilta on". Jumalaton sienestäjä Seija aiheutti tyrskintää siellä sun täällä, osui ja upposi ilmeisesti. Hämeen Sanomien yleisönosaston tekstaripalstallakin joku valitteli korvasieniapajansa tietovuotoa, nimimerkillä "Jumalaton sienestäjä". Näin sana leviää!
Yllätyin siitä, että tämähän ei ollutkaan pelkkää komiikkaa vaan tekstissä oli mukana tarkkoja huomioita ihmismielen kiemuroista ja maailmasta muutenkin, Hotakainen tämän kyllä taitaa. Loppupuolella huomasin kuitenkin tylsistyväni, kun esitys jämähti setvimään sitä, miten eräskin rikos tapahtui. Parhaimmillaan esitys oli eri hahmojen ja palvelijatyyppien esittelyssä, se teema ei ihan loppuun asti kantanut. Ihmismielen käänteistä jäi muutama pohdinnan aihe kytemään, mutta mitään suurta ja mullistavaa tämä seminaari ei minulle tarjonnut.
Arena-näyttämö on myös melkoinen sumppu, kun sisäänkäynti saliin yhdestä pienestä ovesta ja varsinkin poislähteissä ihmismassa jumittuu niille sijoilleen narikkajonon vuoksi. Onneksi ei ollut hirvittävän kuuma, muuten olisi tungoksessa happi loppunut.
Suosalo on kyllä taitava ja erikoisella tavalla virtuoosimainen näyttelijä, mutta jotenkin Palvelijasta jäi pieni pettymys. Odotin varmaankin enemmän ja muuta kuin luennointia. Jonkinlainen käänne kuitenkin tapahtui, sillä työviikko lähti parempaan suuntaan heti seuraavana päivänä.
(näin esityksen pressilipulla)
Niin no, noin käy eli saattaa pettyä, jollei ota etukäteen selvää mitä on oikeasti menossa katsomaan. Itse tiesin tarkalleen mitä luvassa oli - juuri olin tänään katsomassa vierailuesitystä tästä - ja niinpä myöskin sanon, että KOKO esitys oli aivan huikea, myöskin jälkipuolisko. Tai sitten sinä et sisäistänyt tarinan pohjaa lainkaan.
VastaaPoistaSisäistin tai en, muistuu hyvin vielä mieleeni viimevuotiset tunnelmat ennen koko esitystä. Moni asia vaikuttaa teatterikokemuksen täydelliseen onnistumiseen, ja jos tosiaan kahden unettoman yön ja parin pieleen menneen työpäivän jälkeen lähtee teatteriin, voi olla ettei ote pidä ihan loppuun asti esityksessä. Katsojalla nimittäin... Kiitos kommentista!
PoistaEsitys nähty eilen Pasilassa ja täytyy sanoa, että yhdyn täysin Teatterikärpäsen analyysiin. Suosalo on mestarillinen näyttelijä ja tekee vaativassa, raskaassa moniologiroolissa hyvän rutiinisuorituksen, kuten kymmenet kerrat tätä ennen., kuitenkaan suuremmin innostumatta, vähän leipäpappimaisesti. Toisaalta tarina on ohut, eikä anna paljoa mahdollisuuksia enempään. Loppua kohti koko esityksen vire hiipuu, ensimmäinen näytös on selvästi vetävämpi. Parivaljakko Hotakainen /Suosalo pystyy paljon parempaan, mestarismiehiä molemmat. Tilana Pasila on melkoinen sumppu, lämpö katsomossa nousee loppua kohti aika sietämättömäksi.
VastaaPoista