Sivut

tiistai 12. huhtikuuta 2016

RENT / TYK Alumniteatteri

RENT-musikaali / TYK Alumniteatteri, La Strada Tampere

Ensi-ilta 1.4. 2016, kesto noin 2h 30min väliaikoineen (minun näytökseni kesti tosin liki 3h)

Ohjaus Jermo  Grundström
Koreografia Jyri Numminen
Lavastaja Emilia Joensuu
Puvustaja Hilda Mikkonen
Maskeeraaja Emma-Sofia Lehto
Valosuunnittelija Toni Haaranen (assistentti Valtteri Väätänen)
Äänisuunnittelija Tero Koski (assistentti Elmeri Pörsti)
Graafinen suunnittelija Into Vallinharju

Rooleissa : Aimo Laitamo, Pekka Louhimo, Jetro Sukkela, Emilia Keskivinkka, Niklas Pajunen, Titta Toivanen, Miriam Mekhane ja Eero Lehtinen

Ensemble : Matleena Junttanen, Mariam Turkan, Minna Helkiö, Tuomas Kauppinen, Meeri Uusi-Äijö, Linda Panula, Robert Lankio ja Lassi Jämsä

Videolla : Petra Karjalainen, Sari Siikander, Jari Leppänen, Eriikka Väliahde ja Maija Rissanen

Orkesteri : Maija Ruusukallio, Harri Marttila, Juho Seppänen, Akseli Porkkala, Otto Porkkala ja Terho Järventausta

 RENT on Jonathan Larsonin kirjoittama rockmusikaali, joka sai ensi-iltansa Broadwayllä vuonna 1996. Tarina pohjautuu Giacomo Puccinin La Bohème-oopperaan, mutta myös Larsonin boheemiystävien kautta ihan oikeaan elämään, oikeisiin ihmisiin ja tilanteisiin. Monelle RENT on "The Musikaali", joka on tehnyt suurensuuren vaikutuksen jossain elämänvaiheessa. Minä olen nähnyt musikaalin yhden kerran muutama vuosi sitten Aleksanterin teatterissa ja ... nooooh ... ei se oikein sillä tavalla kolahtanut, mitä odotin. En edes tiedä miksi. Paremmalla onnella siis TampeRENTiä kohti, ja tämähän oli siis tuoreen TYKin Alumniteatterin ensimmäinen produktio.

Maureen ja Joanne (c) Vilma Rimpelä

 Sain vihiä bloggaajakollegoiltani, että eturiviin kannattaa parkkeerata itsensä ja lähinnä äänentoistollisista syistä. No, myöhemmin eturivi osoittautui muutenkin passeliksi valinnaksi, koska välillä oli fiilis että on itsekin tilanteissa mukana, kun lavalla oli menoa ja meininkiä niin että ilmavirta heilautteli hiuksia meikäläiselläkin. Piti myös siirrellä jalkojaan, ettei kukaan ohikirmatessaan vaan kompastuisi niihin.

 Musikaalin värikkäästä henkilögalleriasta löytyy niin stripparia, narkkaria, drag queeniä, naisparia, miesparia, asunnottomia... vuokrat on maksamatta ja AIDS jyrsii kehoa osalla. Kukkahattutätien ja muiden "ai kauheeta sentään!"-siunailijoiden suosikkiporukkaa siis! Minä näin tosin lavalla paljon rakkautta, toisista välittämistä, hyväksyntää kaikkine puutteineen ja yhteisöllisyyttä, sellaista "kaveria ei jätetä"-tyylistä arvomaailmaa. Ja tietysti lavalla nähtiin todella paljon lahjakkuutta, alkuräjähdyksen kaltaista energisyyttä ja karismaa! Koko porukan yhteishenki vakuutti minut, ja kyllähän minä kiinnitin huomioni etenkin rokkari Rogeriin (Pekka Louhimo), strippari Mimiin (Emilia Keskivinkka) sekä Joanneen (Miriam Mekhane). Maureenin (Titta Toivanen) performanssi oli aikamoinen myös, ja mikä lämpö hehkui Collinsista (Jetro Sukkela)! Selvää on myös se, että Angel (Niklas Pajunen) räjäytti koko potin sulosäärineen ja asenteineen. Väki suorastaan ulvoi riemusta tupatentäynnä olevassa katsomossa! Ja hei, Maureenin ja Joannen duetto, huh huh!

 Pidin myös vauhdikkaista koreografioista, bändin tykityksestä, lauluvoimasta ja siitä, että koko tila oli otettu hienosti haltuun katosta lattiaan, ja siten joka nurkkaus tuli hyödynnetyksi. Edelleenkään en kyyneliin asti taipunut, vaikkakin jostain takaani kuului välillä hyvin voimakastakin nyyhkytystä. Se heille suotakoon, ymmärrän kyllä hyvin miksi tämä kolahtaa niin kovasti jos on kolahtaakseen. Minä sen sijaan innostuin keskustelemaan täysin tuntemattomien vierustovereideni kanssa, joista toiselle tämä kohosi kaikkienaikoijen Top 3-osastolle.

Roger ja Mimi (c) Vilma Rimpelä 

 Minä mietin sitä, että harvoin olen katsomossa nähnyt noin villiintynyttä ja innostunutta väkeä! Suorastaan singahdettiin seisomaan loppuaploodeissa, eikä niille meinannut tulla loppua ollenkaan! Kotomatkalla mielessä pyöri myös se, että juuri tämä Alumniteatterin veto saattaa hyvinkin olla sellainen, jota muistellaan lämmöllä vielä kymmenien vuosienkin päästä. Sen verran vakuuttavaa meno oli. Yleisössä olleet muistelevat tyyliin "Mut se TYKin Alumniteatterin RENT, se se vasta oli jotain!" ja tekijäporukka muistelee "Hei, ME tehtiin se!". Mieltä kiehtoo tämmöinen ajatus. Aika näyttää mitä seuraavaksi tuleman pitää, mielenkiinnolla jäämme odottamaan Alumniteatterin tulevia produktioita. Ei hassumpi aloitus...

 Torstaina 14.4. 2016 olisi vielä yksi veto jäljellä. Kipin kapin siis La Stradaan! Infoa lisää teatterin sivuilta, josta löytyy myös hieno traileri.

ps. olihan sekin myös jotain, että Maureen matkasi samalla paluujunalla kanssani ja samassa vaunussa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Heräsikö ajatuksia? Iloiten otan vastaan kaikki kommentit (ne tosin julkaistaan vasta hyväksynnän jälkeen, roskapostin vuoksi).