Kuka kaappasi auringon / Helsingin Kaupunginteatteri

Mainos/lippu saatu Helsingin Kaupunginteatteri

 Omistan lähes kaikki Mauri Kunnaksen kirjoittamat kirjat ja niskassani on tatuoituna Herra Hakkarainen. Olikin päivänselvää, että Kunnaksen samannimiseen kirjaan perustuva Kuka kaappasi auringon on nähtävä teatteriversiona. Lisäksi esitystä suositellaan kaikille yli 5-vuotiaille, joten olin täydellistä kohderyhmääkin! Siispä suunnaksi Studio Pasila. 

Väinämöinen (Antti Timonen) revittelee 

 Väinölässä elo sujuu sopuisasti ja mukavasti. Aurinko nousee ajallaan, kukot (Jouko Klemettilä ja Arttu Kapulainen) siitä ilmoittavat aamuisin. Olikos niillä muuten munakello? Hihih. Uuden päivän askareet voivat jälleen alkaa. Kunnaksen kirjoista tutut koirahahmot tässä tietenkin seikkailevat, ja olipas puvustuksen ja naamioinnin myötä saatukin kerrassaan mainioita hahmoja estradille! Varsin rockhenkinen oli Väinämöinen (Antti Timonen) jättihauen leukaluusta värkätyn kanteleensa kera - sillä vedeltiinkin melkoisia kipaleita. Vänästä tuli mieleeni sekoitus hippihenkeä ja Jack Sparrow´ta. Mukana menossa tietysti myös Seppo Ilmarinen (Juha Jokela) kera pirtsakan siskonsa Pikku-Pirjan (Inkeri Raittila).

 Eräänä päivänä veneineen rantautuu hurja kolmikko suoraan Pohjolasta, soutajina sudet Beta (Leenamari Unho) ja Delta (Sanna Majuri), ja kyyditettävänään tietysti itse Louhi (Sanna Saarijärvi). Mitenkäs hän onkaan oikein elementissään näissä pahistyypeissä, vieläkin on muistissa Pienen merenneidon huikea Ursula, joka varasti koko shown. Rahankiilto silmissään Louhi kuulee auringon kultaisista säteistä, ja tietäähän miten siinä sitten käy. Kuka kaappasi auuuuuUUUringon. Louhi ulvoo ja muut uikuttaa. Pimeys laskeutuu Väinölään. Miten saada kähvelletty aurinko takaisin ja mitä sen jälkeen? Olisiko mahdollista elellä sovussa saman auringon alla? 

Delta, Louhi ja Köppänä :) 

 Erityisesti olin vaikuttunut biiseistä ja musiikista, joka oli sekoitus silkkaa rockia ja perinteisempää kansanmusiikkia. Iloitsen siitä, että tässä ei mitenkään himmailtu, vaan vedettiin täysillä ja railakkaasti alusta loppuun kunnon meiningillä, vähän räppiäkin joukossa. Lavalla nähtiin ovelia hahmoja, kuten jättimäinen hauki ja taivaanhärät nenärenkaineen. Ja Louhen sauva Köppänä! Herra Hakkarainen käväisi toikkaroimassa pitkin poikin kera Hämähäkki-Heikin, tietysti. Ne pitää kirjoista muuten aina ensimmäisenä etsiä, ja voi sitä löytämisen riemua näin päälle viiskymppisenäkin. 

 Tiistai-illan yleisössä oli hiukan varovaisen odottavainen tunnelma aluksi, mutta väliajan jälkeen pikkuväki äityi hihittelemään pieruhuumorille ja innokkaasti avustamaan Pirjaa pyydettäessä. Minua aina jotenkin mukavalla tavalla liikuttaa ja viehättää se, jos yleisön joukosta kuuluu heleällä äänellä pienten ihmisten huuteluita. Kiva idea oli yleisölämpiöstä löytyvä taulu, johon sai tarrakukkaseen kirjoittaa asioita, joista saa voimaa. Itseltäni unohtui harmillisesti, mutta olisin kirjoittanut "hyvät tarinat, ilo, kekseliäs teatteri". Kaikki nuo kolme asiaa yhdistyivät tässä teoksessa. Kiitos työryhmälle!

Jättihauki

~

KUKA KAAPPASI AURINGON / Helsingin Kaupunginteatteri 

Ensi-ilta Studio Pasilassa 25.9. 2025, kesto noin 2h väliaikoineen 

Rooleissa : Juha Jokela, Jouko Klemettilä, Sanna Majuri, Antti Timonen, Sanna Saarijärvi, Arttu Kapulainen, Inkeri Raittila ja Leenamari Unho 

Kirjailija Mauri Kunnas, dramatisointi/ohjaus/sävellys/laulujen lyriikat Liila Jokelin, sävellys Lauri Schreck, taistelu- ja tanssikoreografia Arvo Jean-Michael Ärlig, lavastus/puvut/tarpeiston suunnittelu Katariina Kirjavainen, valosuunnittelu Teppo Saarinen, äänisuunnittelu Riku-Pekka Kellokoski, naamioinnin suunnittelu Ronja Nylund sekä dramaturgi Sanna Niemeläinen 

Esityskuvat (c) Saara Autere