Hildur / Helsingin Kaupunginteatteri

(Mainos / lippu saatu Helsingin Kaupunginteatterista) 

 Maailman teatteripäivää vietettiin tänä vuonna perjantaina 27.3. ja vihdoinkin pääsin viettämään sitä siellä missä pitääkin, eli teatterissa. Sattumalta olen kyseisenä merkkipäivänä ollut aiempina vuosina kotosalla - välillä kun on tuntunut siltä, että koko elämäni on yhtä teatteripäivää. HKT:n Hilduria piti alunperin mennä katsomaan jo helmikuun puolivälissä, mutta sairasteluni siirsi reissuani maaliskuun loppuun. Arena-näyttämöllä kanssani teatteripäivää vietti seuraneitoni lisäksi täysi salilllinen katsojia, mikäs sen parempaa tapaa olla yhteisen asian äärellä jännäämässä.

Hildur (Elena Leeve) 

 Satu Rämön huippusuositusta Hildur-dekkarisarjasta olen lukenut kaikki ilmestyneet viisi osaa (ja lisäähän on luvassa), tämä oli ensimmäinen näkemäni teatteriversio ja tv-sarjakin on vielä korkkaamatta. Tämä sovitus perustuu sarjan ensimmäiseen osaan ja toimi mielestäni hienosti sen suhteen, että alkuperäisteoksen ei tarvitse olla aiemmin tuttu toimiakseen katsojalle. Ehkäpä tämä houkuttaa tarttumaan kirjaankin, syventämään kokemusta ja tutkimaan, että kuinkas sitten kävikään. Omasta lukemisestani oli vierähtänyt myös sen verran aikaa, että kaikki käänteet eivät olleet enää muistissani ja se oli pelkästään hyvä juttu.

 Tapahtumat sijoittuvat Islantiin, pienelle paikkakunnalle (jota en nyt lähde tähän kirjoittamaan, pieleen menisi merkit kuitenkin), jossa ei poliisi Hildurin (Elena Leeve) sanojen mukaan tapahdu koskaan oikein mitään. Paikallinen poliisilaitos saa lisävahvistusta suomalaisesta Jakobista (Paavo Kinnunen), ja samantien alkaakin tapahtua ja ruumiita syntyy. Liikkuuko kylillä sarjamurhaaja ja mikä mahtaa yhdistää henkirikoksen uhreja? Tuntuu siltä, että koko tienoo on täynnä mystisiä tummiinpukeutuneita hupputyyppejä aitoon nordic noir -henkeen ja pimeydessä piileksii kaikenlaista, haastavista sääoloista nyt puhumattakaan.

Hildur, Tinna (Ursula Salo) ja Jakob 

 Ovelasti ja hienosti on saatu Islanti kyllä tuotua suhteellisen pienelle Arena-näyttämön lavalle. Karu luonto, pauhaava meri, lumivyörykin (tuli oikein kylmä sitä seuratessa), kivikkoiset polut... Pääni sisällä huusin, että älkää nyt kukaan menkö sinne takanäyttämölle, siellä pääsee näemmä hengestään ja monin tavoin. 

 Eipä tämä pelkkää murhaajajahtia ole, ja hyvä niin. Hildurin menneisyydessä on suuri, painava ratkaisematon mysteeri, joka pakottaa pitkiin juoksulenkkeihin ja surffilaudalle. Jotta saisi muuta ajateltavaa edes hetkeksi. Jakobilla taas on omat ongelmansa ja murheensa, tiettyjä asioita ei pääse pakoon vaikka kuinka lähtisi kauas Islantiin hommiin.

 Omituisia tyyppejä piisaa näyttämön täydeltä, osa ehkä hiukan liian karikatyyrimäisiäkin ja osa pääsee hengestään. Parhaat naurut irrotti Jari Pehkosen tyylittelemä ärsyttävyyden huippu Heidar, tuntui saavan katsojatkin oman osansa leveistä puheista. Elena Leeveä ja Paavo Kinnusta lukuunottamatta muut näyttelijät urakoivat useita hahmoja, joista moni piipahtaa lavalla vain hetkisen.

Heidarille heippa! (Jari Pehkonen)

 Täytyypä taas tunnustaa yksi asia. Paavo Kinnunen on sen sortin näyttelijä, että katselisin häntä mielelläni vaikka lukisi lavalla puhelinluetteloa tai neuloisi villapaitaa. Ja nyt matkustin Helsinkiin katsomaan, miten Paavo Kinnunen neuloo näyttämöllä villapaitaa! Hyvin sujui ja hyvin etenee käsityö.  Hauskaa itsensälietsomista katastrofiin harrasti Jakob lentokoneessa ja veneen kyydissä myös. Kuka onnekas saa esitysten päätyttyä Paavon neuloman tyylikkään villapaidan? 

 Toki Elena Leeven Hildurkin on oikein onnistunut roolityö, kova ja herkkä samassa paketissa. Hildur ei ole mikään helppo tapaus, hyvin määrätietoinen ja aika jääräpäinenkin paikoitellen.

 Paljonhan siellä pienessä Isafjördurissa sattuu ja tapahtuu, ja kaikki tietää kaikkien asiat vai tietääkö sittenkään. Aika näyttää, että tuleeko Hildurille jatkoa näyttämölle ja miten pitkään hypetys kestää.

Patologi Kirves-Haakon (Unto Nuora) löytää hiuksia oudosta paikasta 

~

HILDUR / Helsingin Kaupunginteatteri 

Ensi-ilta 28.1. 2026 Arena-näyttämöllä, kesto noin 2h 30min (väliaikoineen)

Rooleissa : Elena Leeve, Paavo Kinnunen, Sari Haapamäki, Sanna-June Hyde, Linda Hämäläinen, Unto Nuora, Jari Pehkonen, Ursula Salo ja Mauno Terävä  

Kirjailija Satu Rämö, dramatisointi Satu Rasila, ohjaus Tuomas Parkkinen, dramaturgi Ari-Pekka Lahti, lavastus Antti Mattila, pukusuunnittelu Elina Kolehmainen, valosuunnittelu Petteri Heiskanen, videosuunnittelu Toni Haaranen, äänisuunnittelu Eradj Nazimov ja naamioinnin suunnittelu Jutta Kainulainen

Esityskuvat (c) Mitro Härkönen