Haastattelussa Jyri Ojansivu

Jyri Ojansivun tapasin elokuun puolivälissä 2013 Hämeenlinnan teatterin yleisölämpiössä, Pojat-musiikkinäytelmän harjoitusten välissä. Samassa pöydässä istuivat myös pojat Eppu Pastinen ja Pyry Nikkilä, joten mahdolliset välikommentit ovat heidän suustaan.

Jyväskylästä kotoisin oleva Jyri on syntynyt 1987 ja horoskooppimerkiltään hän on leijona.

Mitä harrastat? ”Ei mulla oo mitään harrastuksia! Mä harrastan elämää ja elämistä.”

Mitä sanoisit erityistaidoiksesi? ”Tota joo, mähän osaan näytellä ja mä saan kieleni menemään näin.” (näyttää ja sitten nauretaan)

Mikä olisi sellainen taito, jonka haluaisit osata? ”Kyllä se varmaan tuonne laulupuolelle menee, olisi ihanaa jos olisi sellainen Freddie Mercury äänensä kanssa, mutta toisaalta taas sellainen multi-instrumentalisti olisi myös hienoa olla. Varmaan muuten lausuin sen sanan oikein. Multi-instrumentalisti. Kyllä on hankala! Ihan ekana tuli kyllä mieleen asioita fyysisen näyttelijäntyön tarkentamisesta, et olisi jonkinlainen klovneria-akrobatia siistiä osata ja hallita!”

Osaatko soittaa jotain soitinta? ”Mä ehkä soitan rumpuja jollain tasolla, mutta en mä mielelläni sano että mä silleen... siis osaanhan mä mutta en mä mikään muusikko oo! Sain tuossa just synttärilahjaksi huuliharpun, et siihen suuntaan tässä seuraavaksi lähdetään. Älkääpä pojat naurako siinä, mä yllätän teidät vielä joku päivä!” Jyri uhoaa.

Löytyykö suvustasi muita teatterialalla olevia? ”Mun isäni on näyttelijä ja äitini on myös harrastanut paljon teatteria ja on kulttuurin kanssa tekemisissä.”

Milloin olet kiinnostunut teatterista? ”Mä oon ite jotenkin ihan pienestä pitäen halunnut näyttelijäksi oman isän jalanjäljissä, ja oon jollain lailla kasvanut Teatteri Eurooppa Neljän mukana, ja sitten kouluaikoina kaikki mahdolliset ilmaisutaitokurssit ja muut oon ittelleni hoitanut, ja ollu sellainen luokan ärsyttävä ja äänekäs, todella rasittava tyyppi silloin pienempänä. Nykyäänhän mä oon ihan miellyttävä, ainakin omasta mielestäni”, Jyri naurahtaa ja muut nyökyttelevät vieressä.

Alan opinnot? ”Lahden Kansanopiston teatterilinjan oon käynyt, ja nyt oon Teakissa viidettä vuotta. Pääsin sinne neljännellä yrittämällä, vuonna 2009.”

Onko olemassa vaihtoehtoa B, eli mitä tekisit jos et olisi suuntautumassa juuri tälle alalle? ”On kyllä tosi vaikeeta sanoa mitään, koska mulla on nimenomaan kiinnostus tän alan moniosaajaksi, eli ei oo olemassa suoraa B-vaihtoehtoa, joka olisi jostain ihan muualta. Eikun joo, mä haluaisin, että mulla olisi sellainen ihana teatteribaari Berliinissä. Siellä olisi hyvä sunnuntaibrunssi”, visioi Jyri.

Jyri Ojansivu / kuva Teatterikärpänen

Miksi haluat juuri näyttelijäksi? ”Tykkään tästä tosi paljon, ja sitten se, että sisäinen lapseni pystyy aina leikkimään. Onko hienompaa kuin se, että voi jatkaa leikki-ikäänsä koko ikänsä ja vielä saada tehdä sitä työkseen! Ja myös tuo, että saa tutkia ihmisiä ja ihmismielen kiemuroita, et mihin suuntaan ne menee ja miksi ne tekevät asioita. Ja sit se, että saa haastaa itseään ja kehittää itseään eteen päin.”

Millaisessa tilanteessa ”teatterin taika” sinulle parhaiten ilmenee? ”No justiinsa se, että treeneistä tullessa on hyvä mieli ja olo kun on lapsettanut itseään. Miten se kuulostaa oudolta tuo sana, uusia käsitteitä luon tässä. Tarkoitan siis sitä, että oon saanut taas leikkiä itseni kanssa. Ei ei ei! Heh! Se on sellainen juttu, joka antaa virtaa. Se on myös siinä kulloisessakin ryhmässä, missä sä teet teatteria. Mä tykkään tästä ryhmästä tosi paljon, meillä on hyvä meininki. Se ryhmähenki, mikä sieltä sitten muodostuu, niin se on myös tietynlainen taika jo itsessään, koska ihmisistä tulee kuitenkin aika läheisiä ja ne tulee tosi lähelle sua, koska antaa niin paljon ja saa niin paljon.”

Onko sinulla kenties omia esikuvia? ”Ei mulla oo tossa mielessä sellaista, et vaikea sanoa, että lähtisin ettimään tätä mun duunia tietynlaisella Al Pacinon mentaliteetillä, mutta toisaalta sitten taas totta kai oma isä on ollut mun idoli nuorempana, tai on se vieläkin tietysti. Ei se oo poistunut millään tavalla, siitä johtuenhan mä tätä oikeestaan teen.”

Kuka olisi unelmiesi vastanäyttelijä, jos saisit valita ihan kenet tahansa? ”Eka ajatus oli Scarlett Johansson ja seuraava ajatus oli Brigitte Bardot ja sit kolmantena Chaplin. Ja kotimaisista tuo Pellonpään Matti!”

Onko sinulla jotain roolihaavetta? ”Kun on nuori, niin nyt olisi hauska näytellä jotain vanhaa ihmistä. Nyt olisi mielenkiintoista näytellä ilman minkäänlaista järkevää elämänkokemusta., kun on aikuistunut tavallaan toissapäivänä, niin tekis semmoisen kaikenkokeneen vanhan herran, et pystyisinkö mä löytämään sitä elämänkatsomusta tai olemaan muuten uskottava siinä.”

Missä eri teattereissa olet näytellyt ja mainitse jokin onnistunut roolityösi? ”Teatteri Eurooppa Neljässä oon ollut monena kesänä ja sit mä olin Kokkolan kaupunginteatterissa viime talvena ja sitten Teatterikorkeakoulussa, ja nyt täällä Hämeenlinnassa. En tiedä onnistuinko ite, mutta hengeltään onnistunut oli meidän kolmannen vuosikurssin sellainen musa-tanssi-proggis ”Vastamuisto”, se oli tosi tärkeä ja meidän ite tekemä ja olin jotenkin niin täysin sen jutun puolella. Viimeisen esityksen jälkeen olin jotenkin ihan turta ja kaikkeni antanut, se oli kyllä tosi tärkeä juttu. Tässähän ihan herkistyy kun rupesin nyt miettimään tätä”, Jyri vaipuu hetkeksi aatoksiin ja Eppu lohduttaa vieressä halaamalla.

Mitkä asiat inspiroivat sinua? ”Kyllä mä ihmisistä inspiroidun. Syksyn hajuista voi saada tunnemuistoja ja niiden kanssa leijailla jonnekin, mutta kyllä se inspis tulee ihmisistä.”

Podetko ramppikuumetta? ”Joku sanoi hienosti, että se on merkki että välittää siitä mitä tekee. (Huom! Olin juuri itse toistanut saman lauseen hetkeä aiemmin...) Kyllä mä jännitän itsekin aina, se on se tietynlainen reunan yli astuminen.”

Onko sinulla jotain omia ”rituaaleja”, joita teet aina ennen esitystä? ”Kyllä mä koitan lämpätä paikat ja sillai ittensä kuntoon, ja huutaminen on hyvä huomio siitä, että haluaa saada ittensä jotenkin isoksi. Uskaltaa sitten liikkua ja olla iso. Välillä vedän ihan ylikierroksilla, tuntuu ettei edes keskity ollenkaan tai että haluaa olla vain yksin.”

Kerro joku legendaarinen kommellus! ”Ei mulle tuu kyllä mieleen yhtään mitään. Mun ja Pyryn nimet kyllä sekoitetaan koko ajan, niistä on tullut kaikenlaista sähläystä.”

Kerro joku oikein hyvä muisto! ”Tulee mieleen mun mummola Palokassa ja mummolla oli koira nimeltään Roosa, ja sen koiran kanssa aina leikin. Se vöyhkäsi ja otti mua kiinni ja juoksin aina sellaisen ison kiven päälle sitä pakoon, ja sit se meni kauemmas ja sit juoksin tahallani sen edessä ja se otti mut kiinni. Tuo on itelle sellainen tärkee muisto ja tärkee kaveri oli myös.”

Tulevia roolejasi? ”Mä teen koululla mun lopputyötäni eli kurssikaverin kanssa teen Pinterin ”Rakastajaa”, se on mulla seuraavana. Ja isänpäivän tienoilla pitäisi tulla ensi-iltaan Jarmo Lampelan elokuva ”Werther”, oon siinä mukana myös muina verttereinä pyörimässä.”

Kiinnostaisiko sinua tulevaisuudessa ohjata tai käsikirjoittaa jotain itse? ”Kyllä kiinnostaisi!”

Onko sinulla mottoa? ”Yks elämä!”

Mikä supersankari haluaisit olla ja miksi? ”Olisin Turtleseista se Raffaello, siks kun olisi hienoa olla se!”

Jos saisit viettää päivän naisena, mitä tekisit? ”Kyllä se tuonne intiimin puolelle menisi aika vahvasti. Sit kävisi sellaisissa paikoissa missä yleensäkin käy, et kohdeltaisiinko mua eri tavalla niissä.”

Jos ihminen vetäytyisi syksyisin talviunille, mitä ottaisit omaan talvipesääsi mukaan? ”Mä ottaisin ruokalusikan ja koittaisin sillä kaivautua sieltä pois. Menisin metsästämään itselleni ruokaa ja ihmisiä, siis seuraksi! Ja sit menisin sinne pesään takaisin!” Jyri hekottaa.

Jos rakentaisit puuhun majan, mitä ottaisit sinne mukaan? ”Mä en ehkä rakentaisi sitä majaa, mulle taivas on katto ja maailma on mun seinät.”

Jos voisit matkustaa aikakoneella menneisyyteen johonkin hetkeen, minne matkustaisit? ”Mä voisin olla musketööri Ranskassa, mahtava miekkamies ja olisi sen verran asemaa, ettei joutuisi ihan köyhä olemaan. Olisin sellainen herrasmiesvaras.”

Mitä aiot tehdä seuraavaksi? ”Haen kaupasta jonkun ruuan ja sit juon kahvia.”

Bernard Pivot´n kymmenen kysymystä :

Mistä sanasta pidät eniten? - Rakkaus

Mistä sanasta pidät vähiten? - Sinappi

Mikä sytyttää sinut? - Ihminen

Mikä sammuttaa intohimosi? - Sekasotku

Mikä on suosikkikirosanasi? - Vittu

Mitä ääntä rakastat? - Järveä

Mitä ääntä inhoat? - Tyhmien kommenttien ääntä

Mitä muuta kuin omaa ammattiasi haluaisit kokeilla? - Liito-oravana olemista

Missä ammatissa et haluaisi olla? - Poliitikko

Jos Taivas on olemassa, mitä toivot Jumalan sanovan sinulle kun saavut Taivaan porteille? - Haluatkos uuden kierroksen?

Pojat-musiikkinäytelmä Hämeenlinnan teatterissa, lisäinfoa tämän linkin alta.