Maanalainen armeija iskee jälleen / Tampereen Työväen Teatteri

Maanalainen armeija iskee jälleen / Tampereen Työväen Teatteri, Suuri näyttämö

Ensi-ilta 17.10. 2013, kesto noin 2h 5min (väliaikoineen)

Suomennos Aino Piirola

Ohjaus Mika Eirtovaara

Rooleissa : Ola Tuominen, Minna Hokkanen, Suvi-Sini Peltola, Soili Markkanen, Heidi Kiviharju, Matti Pussinen-Eloranta, Juha-Matti Koskela, Jukka Saikkonen, Tuukka Huttunen ja Arto Murtonen

Taustaa : Jeremy Lloydin ja David Croftin kirjoittama Maanalainen armeija iskee jälleen (´Allo ´Allo!) on brittiläinen komediasarja, joka parodioi sota-aikaan sijoittuvaa draamasarjaa Maanalainen armeija. Komediasarjaa esitettiin BBC:llä kymmenen vuotta 80-luvulla, ja Suomessakin sitä on näytetty televisiossa useampaan otteeseen. Tapahtumat sijoittuvat toisen maailmansodan aikaiseen Ranskaan, jossa René (Ola Tuominen) pyörittää kahvilaa yhdessä "hemaisevan" vaimonsa Edithin (Minna Hokkanen) kanssa. Sota-aikaan kumarrellaan suuntaan jos toiseenkin, niin Renékin joutuu tahtomattaan tekemään yhteistyötä niin saksalaistan sotilaiden, vastarintaliikkeen kuin Gestaponkin kanssa. Samaan aikaan hänellä on suhde molempiin kahvilan tarjoilijattariin. Kuten tv-sarjassakin, juoni pyörii erinäisten suunnitelmien ympärillä, sillä kahvilassa piileskelee kaksi brittilentäjää, jotka pitäisi saada takaisin kotimaahansa keinolla millä hyvänsä ja kahvilaan on myös kätkettynä kuuluisa isotissistä langennutta Madonnaa esittävä maalaus, jota kaikki havittelevat Hitleriä myöten.

Soili Markkanen ja Ola Tuominen / kuva Petri Kovalainen, TTT

Plussaa : Kuunnelkaa nyt tarkkaan, aion sanoa tämän vain kerran! Pienessä seurueessamme oli henkilö, jolla ei ollut harmainta aavistustakaan siitä, että mitä tuleman pitää. Esitimmekin hänelle lyhyen referaatin juonesta, ja näytelmän alussa René selvittää asioita myös yleisölle ja teki tismalleen samanlaisen lyhennelmän! Tv-sarjan tutulla tunnarilla homma myös lähti käyntiin. Sarjan hauskuushan perustuu hyvin karrikoituihin hahmoihin, samoihin hokemiin ja toinen toistaan typerimpiin juonenkäänteisiin. On erilaisten valeasujen mestari Leclerc (Jukka Saikkonen), jonka tunnistaa heti kättelyssä. On englantilainen salainen agentti Crabtree (Tommi Raitolehto), joka on naamioitunut ranskalaiseksi poliisiksi, mutta aksentti ja sanavarasto on hiukan hakusessa, joten suusta tulee milloin mitäkin kymmällistä pyhetääää. On topakka saksalainen sihteeri Helga (Suvi-Sini Peltola), italialainen sotasankari ja lipevä naistenmies Bertorelli (Juha-Matti Koskela), panssarivaunulla ajeleva ja Renéhen silmänsä iskenyt Gruber (Tuukka Huttunen) ja aaveen lailla yöhön katoava vastarintaliikkeen Michelle (Soili Markkanen). Tähän sitten lisäksi vielä Gestapon miehiä, saksalaisia kenraaleita, tarjoilijoita ja piileskeleviä brittilentäjiä. Näytelmän juoni myös pyörii tutun kaavan ympärillä : maalaus on jemmattuna makkaraan ja sitä sitten piilotellaan ja tehdään kopioita, ja kahvilassa ramppaa vuorotellen niin Crabtreetä, Leclerciä ja Michelleä kertomassa viimeisimmät salaiset kuviot. René on sekaisin eikä tiedä paetako ja kenen kanssa. Mehukkaimmat tyypit tarjoaa Tommi Raitolehto, jolta taittuu niin saksalainen aksentti Herr Flickinä kuin pöljä Crabtree muka-ranskalaisine puheineen. Ehdoton suosikkini! Myös Suvi-Sini Peltola tekee herkullista työtä kaksoisroolissa Helgana ja tarjoilijatar-Yvettenä. Tuukka Huttunen on loistavan homppelimainen Gruber, ja etenkin ilmeet yllättävissä käänteissä ovat mainiot. Puhuvan kakadun huutelut, makkaran piilottelut esiliinan alle sekä puhallettavan Hitlerin ilmankarkailuaukon tutkiminen olivat hulvattominta antia. Hillittömin kohtaus kaikista oli kuitenkin Hitlereiden ja Göbbelsien joukkoinvaasio kahvilaan, mitään niin hullua en ole vähään aikaan nähnyt. Ihme, että näyttelijöillä piti siinä kohtaa pokka! Näytelmä oli kestoltaan passeli ja sopii hyvin vaikkapa pikkujoulunäytelmäksi.

Helga,  juopunut Göbbels ja "Hitler" / Kuva Petri Kovalainen, TTT

Miinusta : Olen katsonut sarjaa useampaankin otteeseen ja tämänkaltaisissa tapauksissa päähän ehtii iskostumaan monenlaista tunnetta siitä, että millainen mahdollisen näyttämöversion ja tyyppien kuuluisi olla. Tässä kaivellaan sitten itselleen sellaista kuoppaa, jonne on liian helppo pudota siinä vaiheessa kun suuret odotukset jäävät vähän puolitiehen. Ola Tuominen on kyllä loistava näyttelijä, mutta Renéksi hän oli mielestäni vähän liiankin väritön. Renén kuuluu olla vähän paniikissa koko ajan, säntäillä sinne tänne ja siinä sivussa käpälöidä tarjoilijattaria. Nyt seisoskeltiin vähän liikaa paikoillaan ja odotettiin seuraavaa käännettä ja ovestatulijaa, oltiin liian järkeviä. Sarjassa ovesta pölähdettiin täysin yllättäen ja keskeytettiin aiempi tekeminen, nyt tavallaan saatiin yksi kohtaus aina loppuun ja siirryttiin siitä seuraavaan vähän liiankin loogisesti. Pari yllättävää lavalletuloa kyllä oli, niitä ei osannut lainkaan odottaa juuri sillä hetkellä ja siksi niistä irtosikin ne suurimmat naurut. Tämä oli paikoitellen jopa tylsähkö ja keskityttiin liikaa jauhamaan esim. Edithin ja Renén lässähtänyttä parisuhdetta. Enemmän vauhtia ja sähellystä olisi pitänyt olla! Kabareenumero oli täysin turha ja siinä Edith lauloi jopa liiankin hyvin... Pohdin myös sitä, että olisiko tämä sittenkin toiminut paremmin pienemmällä näyttämöllä. Renén kahvila on pieni ja intiimi, siellä sopii puhua suoraan yleisölle. Nyt tapahtumat sijoittuivat vähän liian laajalle alueelle isolla näyttämöllä.

Muuta : Tommi Raitolehdon ja Suvi-Sini Peltolan kaksoisroolit pelastavat paljon. Ilman niitä olisin lähtenyt totaalisen lyötynä katsomosta.

Maanalainen armeijaa iskee jälleen, mutta vain kolmen tähden arvoisesti ***.