Teatterikärpäsen kevätkausi 2014

 Teattereissa on kirmattu jo kesälaitumille ja ansaittu kesäloma alkanut (jos ei sitten ahkeroida vielä kesäteatterin parissa). Meikäläiselläkin on kirjaimellisesti kevään näytännöt taputeltu, ja taas on perinteiseen tapaan aika tehdä pieni katsaus menneeseen. Keväällä 2013 tuli nähtyä 38 eri näytelmää ja tänä keväänä olikin tapahtunut roima pudotus määrällisesti : tuli nähtyä nimittäin "vain" 37 näytelmää! Tammikuussa tein listan muutamista tärpeistä ja ne tulikin nähtyä paria poikkeusta lukuunottamatta kaikki.

 Kevätkausi oli varsin monipuolinen ja laadullisesti erittäin hyvä. Monikin näytelmä oli mielestäni erinomainen ja sai täydet pisteet. Tuli myös reissattua paikkakunnilla, joissa en ole pitkään aikaan käynyt (Kouvola, Pori) ja käytyä katsomassa myös loistavia nuorten teatteriryhmiä. Viiden tähden esityksiä oli niin monta, etten osaa valita niistä ihan selkeää ykköstä. Mainittava kuitenkin on etenkin Ihmisellinen mies (Työvis), Karkkipäivä (Porin Teatteri), Tarpeettomia ihmisiä (Jyväskylän Kaupunginteatteri), Järki ja tunteet (HKT) sekä Juoksuhaudantie (Red Nose Club/Teatteri Avoimet Ovet). Suuria tunteita kaikissa ja yllättävää huumoriakin.

Ihmisellinen mies / (c) Kari Sunnari

 Näytelmistä erikoismaininnan antaisin vielä kulttimainetta jo nyt nauttivalle Q-teatterin Kaspar Hauserille, Circus Maximuksen Täynnä elämää-proggikselle, HKT:n extremekokemukselle Toveri K:sta ja Arx-Stagen nuorten teatteriryhmän itse käsikirjoittamalle Tahtoisitko?-näytelmälle. Jokainen näistä onnistui yllättämään omalla tavallaan.

 En osaa myöskään nimetä ketään tiettyä henkilöä kevätkauden parhaaksi näyttelijäksi. Kärkikahinoihin nousee Teija Auvinen/Hiljaiset sillat (Työvis), Maarit Lehtonen/Karkkipäivä (Pori) ja Tommi Raitolehto/Kuninkaan puhe (Työvis). Lisäksi haluaisin antaa erikoismaininnan ensinnäkin Puntti Valtoselle, joka hurmasi niin Jamppa Tuomisena kuin UIT:n lavallakin. Oli myös mielenkiintoista nähdä Auvo Vihro muutaman viikon sisällä kolmessa täysin erityylisessä roolissa, ja jokaisessa hän oli loistava. Nämä näytelmät olivat Ihmisellinen mies, Hiljaiset sillat ja Kuninkaan puhe. Ville Tiihoselle myös spesiaalimaininta eversti Brandonin roolista Helsingin Kaupunginteatterin raikkaassa toteutuksessa Järki ja tunteet-klassikosta.

 Muutama hutikin joukkoon sattui... Tärppilistallani ollut Työviksen "Kerjäläinen ja jänis" ei minua sytyttänyt oikeastaan millään tavalla ja Hämeenlinnassa vieraillut "Irwin - Ikuinen kapinallinen" oli aluksi niin huono, että oli hilkulla etten lähtenyt väliajalla kotiin, mikä on kyllä toooooodella harvinaista. Mielenkiintoista tässä on muuten se, että olen huomannut tiettyä toistuvuutta muutamassa asiassa... Viime keväänä kehuin maasta taivaaseen Miika Murasen ohjaaman Myrskyluodon Maijan ja syksyllä Murasen ohjaama West Side Story veti pohjat. Nyt keväällä "Kerjäläisen ja jäniksen" ohjasi Snoopi Siren, saman henkilön ohjaama "Pojat" taas oli koko viime vuoden paras veto ja tämän kevään "Karkkipäivä" myös todella jäätävää työtä.

 Tästä jatkaa taas Kesäteatterikärpänen. Luvassa on raporttia Jokioisilta, Suomenlinnasta, Lahdesta, Jyväskylästä, Hämeenlinnasta ja Turusta ainakin. Haastattelujakin saan toivonmukaan julkaistua muutaman kesän aikana.

 Toivotan lukijoilleni oikein hyvää ja rentouttavaa kesää! Nauttikaa!