Näkijä / Tekijä , Nätyn IV-kurssi

Näkijä / Tekijä, Nätyn IV-kurssin opiskelijat, Tampereen Yliopiston Teatterimonttu

Ensi-ilta 8.11. 2012 , kesto väliaikoineen noin 2h 20min

Käsikirjoitus : Hannu Salaman "Siinä näkijä missä tekijä"-romaanin luennan pohjalta työryhmä

Ohjaus : Mikko Kanninen

Näyttelijät Näty IV-kurssin Olli Haataja, Panu Hietalahti, Reetta Kankare, Topi Kohonen, Anna Kuusamo ja Jaakko Mikael Ohtonen

Avustavat näyttelijät Näty II-kurssin Antti Autio, Anna-Elisa Hannula, Emma Hautala, Markus Lappalainen, Ella Mettänen, Antti Tiensuu ja Vera Veiskola

Taustaa : Hannu Salaman romaani "Siinä näkijä missä tekijä" on julkaistu jo vuonna 1972. Kirja on Pispala-eepos tamperelaisen työväenluokan vaiheista ja kuvaa Salaman lapsuusvuosien kasvuympäristön tapahtumia sota-ajan molemmin puolin. Näkijä / Tekijä taas syntyi siten, että työryhmä lähti tutkimaan asiaa ensinnäkin kysymysten "Onko maailmassa jotain vialla?" ja "Mitä sille pitäisi tehdä?" pohjalta. Salaman romaani luettiin, järjestettiin workshop ja käytiin Vapriikissa museokierroksella tutustumassa Tampere 1918-näyttelyyn. Pohdittiin, millaisia ajatuksia kaikki tämä herättää ja millaisia mahdollisuuksia se synnyttääkään näyttämölle. Tuloksena nykyteatteria parhaimmillaan ja tuorein näkökulmin, ja etenkin erilaista tilankäyttöä.

Hitler kuulee delfinaariosta... / kuva Annamari Tolonen

Plussaa : Aloitus oli ovela. Ulkona mm. Finlandia-hymniä laulaneet valkokaartilaiset eivät olleetkaan osa jotain muuta porukkaa (kuten luulin), vaan yllättäen porukka marssi aulaan yleisön vielä odotellessa näyttämötiloihin pääsyä ja tämä olikin osa itse esitystä. Mielenkiinto heräsi heti! Itse esitys lähti käyntiin yhteislaululla, Kansainvälistä laulettiin osittain innokkaasti, osittain vaisusti... Tampere vallattiin ja Pussy Riot-mainen meininkikin täytti Teatterimontun. Itse tarina kerrottiin perheen vanhempien, Maijan ja Santun, sekä Harri-pojan näkökulmia vuorotellen. Jokaisessa roolissa oli kaksi näyttelijää, jotka vaihtuivat usein lennossa. Ihan aluksi se hämmensi minua, mutta nopeasti tajusin mistä on kyse ja pysyinkin hyvin kärryillä siitä lähtien. Esityshän oli kooste pitkähköjä monologeja, joissa tarinaa vietiin eteen päin. Pidin erittäin paljon siitä, että tapahtumat kerrottiin osittain kameroiden kautta ja videokuvan välityksellä. Tämä on sitä nykytekniikan hyödyntämistä ja vie ovelasti tapahtumat ulos itse varsinaisesta tilasta. Taustalla pyöri myös liikkuvaa kuvaa Pispalasta ja Amurin työläismuseosta. Nuoret näyttelijät olivat kauttaaltaan erittäin luontevia ja jokainen näytti, että täältä pesee! Näistä nuorista kuullaan vielä ja olen erittäin iloinen ja ylpeä siitä, että olen päässyt todistamaan heidän pohjatonta energiaansa ja tuoreita ideoitaan opintojensa tässä vaiheessa. Väliajan jälkeen tarina lähti vähän rönsyilemään jääkiekkomatsinkin suuntaan, "Poika saunoo" tarjosi aika hillitöntä videokuvaa. Lopuksi näyttelijät tulivat esittäytymään ihan omana itsenään ja kertoivat kukin, että olivat tutkineet tarkemmin omia ennakkoluulojaan tiettyjä asioita kohtaan ja taustalle sitten videoraporttia aiheen tiimoilta. Seurakuntien ylläpitämässä Musta lammas-projektissa käytiin tutustumassa (päiväkeskus mm. syrjäytyneille ja vähävaraisille), naurujoogassa, thai-hieronnassa ja verenluovutuksessa. Eniten mieleen kuitenkin jäi Topi Kohosen suvereeni esitys, jossa Perikato-elokuvasta tutussa kohtauksessa YouTube-hitiksi noussut "Hitler kuulee milloin mistäkin"-pätkä esitettiin siten, että taustalla pyöri varsinainen nauha suomenkielisine teksteineen (tällä kertaa Aatu kuuli Särkänniemen delfinaariosta) ja Topi oli kameran edessä Hitlerinä ja esitti "vuodatuksen" livenä saksaksi. Huh! Esitys olisi toiminut mainiosti ilman näitä lopun videoitakin, mutta oivallinen lisä ne kyllä olivat ja itsellenikin heräsi paljon ajatuksia ja kysymyksiäkin.

Miinusta : Menin paikalle aika avoimin mielin ilman ennakkoluuloja, koskapa ajattelin että nuoret pistävät joka tapauksessa tuulemaan ja tulossa on varmasti jotain täysin aiemmasta näkemästäni poikkeavaa. Tämä pitikin hyvin paikkansa ja siksipä en miinuspuolia esityksestä löydäkään!

Muuta : Olin ensimmäistä kertaa Teatterimontussa, joka sijaitsee Tampereen yliopiston alueella. Aluksi en meinannut löytää koko paikkaa, mutta hyvät opasteet toivat perille ja aion kyllä jatkossakin visiteerata kyseisessä paikassa. Pyörivä katsomo pienehkössä sisätilassa oli aika kokemus! Näkijä / Tekijä vielä tämän viikon nähtävillä, 17.11. viimeinen esitys. Kaikki kiinnostuneet ehdottomasti paikalle!

Teatterikärpänen antaa Nätyn porukalle neljä tähteä ****