sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Teatterikärpäsen vuosi 2013

Kliseitä heti alkuun, eli on taas tämäkin teatterivuosi pulkassa ja aika tehdä pienimuotoinen kooste menneestä. Ihan ensiksi JÄTTISUURI KIITOS  kaikille lukijoilleni, niin säännöllisille kuin epäsäännöllisillekin visiteeraajille. Satatuhatta kävijää paukahti rikki salakavalasti tässä viikonlopun aikana, tarkoitus oli juhlistaa tuota yhtä merkkipaalua jollain tavalla mutta nyt se meni ohi kuin varkain. Tämä blogihan on perustettu kesällä 2012 ja sitä vanhemmat jutut on siirretty toisen blogin puolelta, joten tuo kävijämäärä on käytännössä siis syntynyt 1,5 vuoden aikana. Vetää aika nöyräksi. Ja onnelliseksi myös!

Huvittaa edelleen, kun lueskelin viimevuotista koostettani. Esityksiä tuli vuonna 2012 nähtyä 71 ja se oli omasta mielestäni huimasti liikaa. Mikä siis neuvoksi? Vähentää radikaalisti teatterissakäymistä vuonna 2013 ja mitenkäs siinä sitten kävikään? Tänä vuonna tuli nähtyä 97 eri esitystä. 97. Mieletöntä. Hullua. Vähän harmittaa se, että maaginen satanen jäi rikkoutumatta. (huom. Se olisi mennyt rikki, jos en olisi kolmea esitystä sössinyt tässä syksyllä. Yhteen unohdin hakea liput ja esitys oli loppuunmyyty, yhteen jätin lipusta huolimatta menemättä ja yhteen oli varaus, mutta silloinkin väsymys voitti.) Tiedän ainakin pari, jotka näkivät yli sata esitystä... Tajusin tässä loppuvuodesta, että ei määrä vaan se laatu. Ei ole mitään järkeä juosta kiireellä esityksestä toiseen ilta illan perään, jos siinä samalla kadottaa nauttimisen riemun. Moni esitys maistuikin ihan puulta eikä tuntunut oikein missään. Kunhan tuli käytyä...

Syvä aikomukseni onkin taas ensi vuonna (muistakaa tämä kun ensi vuoden koostetta lueskellaan...) vähentää käyntimääriä. Jos nyt kerran viikossa korkeintaan... tai ainakin niin, että näkemistäni/kokemistani jutuista ehtisi säällisessä ajassa kirjoittamaan! Tälläkin hetkellä minulla on muutama rästijuttu, joista yhdestäkin alkaa olla jo pari kuukautta. Kummasti asiat katoaa, jos niitä ei kirjoita heti ylös, ja minä kun en tee mitään muistiinpanoja, vaan vedän jutut käytännössä hatustani ja pääni kätköistä, niin mitä kauemmin aikaa kuluu, sitä vaikeampaa on kirjoittaa.

No, onneksi vuoteen 2013 mahtuu huima määrä onnistuneita reissuja ja elämyksiä, muuten tässä koko hommassa ei olisikaan mitään tolkkua. Tapanani on ollut leikkimielisesti valita Vuoden Paras Esitys ja Vuoden Näyttelijä, lisäksi jakaa vähän kunniamainintoja ja risujakin. Erityisen iloinen ja ylpeä olen Hämeenlinnan Teatterin syksyn annista. Karmaisevan kevään (Ruostetta ja timantteja etenkin) jälkeen odotukset syksyn suhteen olivat todella korkealla, ja kaikki ne täytettiin ja mentiin vähän ylikin. Pojat, Kuningas näyttämöllä, The Pianist, Puheenvuoro kaatuneilla, Näyttelijätär, Vantaan Gabrielin vierailu...kaikki huippuluokkaa! Rakkaimmaksi nousi ehdottomasti Pojat, jonka kävin neljä kertaa katsomassa. Sitä esitystä tulen ikävöimään vielä kauan, ja sitä poikaporukkaa on nyt jo kova ikävä, vaikka viimeisestä esityksestä on kulunut vasta pari viikkoa. Pojat on siis koko vuoden ehdoton ykkönen (mieheni mielestä myöskin). Hyvinä kakkosina voisi mainita vaikkapa HKT:n Kipupisteen (näin pari kertaa), Espoon Esitystalous II:n, Teatteri Jurkan Frankien ja Johnnyn (tästä on vielä kirjoittamatta), Tampereen Teatterin Les Misin ja Once-musikaalin Lontoon Phoenix Theatressa. Kaikki eivät saaneet täysiä pisteitä edes, mutta ovat nousseet arvoasteikossa tässä ajan myötä.

Viime vuonna Vuoden Näyttelijän tittelin nappasi Eero Aho Hamlet-tulkinnallaan ja tänä vuonna kesän väliaikatiedotteessa tuossa "halutussa" paikassa oli kiinni toinen Hamlet eli Tomi Alatalo. Jos yksittäisiä näyttelijäsuorituksia punnitaan, niin kyllähän se Tomi sen tittelin nyt vie, sehän on selvä. Mies huiteli menemään kesällä Nummisuutarien Eskonakin siihen malliin että tanner pöllysi, ja Antti Kristian Hautamäki-monologi vielä vankisti Tomin asemia elokuun lopulla Hämeenlinnan Taiteiden yössä. Kovin kokonaisuus sitten löytyy Espoon suunnasta. Esitystalous II ja siinä melkoinen dream team! Kunniamaininta sille ehdottomasti. Ja vielä Ylermi Rajamaalle erikseen. Mitä sekaisemmin on hiukset, sen sympaattisempi tyyppi, jos näin voisi asian ilmaista. Sama pätee niin Tomiin kuin Ylermiinkin...

Go Manu ja Ylermi! / kuva Stefan Bremer

Vuoden Yllättäjä olkoon Fiftari-musikaali toukokuulta. Melkoisen tempun nuoret tekivät! Ainutlaatuinen tapaus, jota ei varmaankaan näillä leveysasteilla hetkeen nähdä. (...ja toimi livenä ehdottomasti paremmin kuin dvd:llä...)

Vuoden Extremekokemus taitaa mennä Lilla Teaternin suuntaan ja siellä Bara för dej...yksi lupaus tuli pidettyä ja otin sen haasteena mennä katsomaan ruotsinkielistä näytelmää. Olo oli kuin ulkomailla, kirjoitan siitä piakkoin...

Vuoden isoin pettymys menee sitten Lahteen ja West Side Storyyn, joka imaisi mut melkoiseen mustaan aukkoon, josta oli vieläpä vaikeaa päästä pois ja meinasin vallan jäädä sinne rypemään. Näin jälkikäteen ajateltuna en edes tiedä mikä siinä loppujenlopuksi niin mätti, koska reissuni Lahteen oli muuten sangen mukava ja yllätyksiä täynnä. Jotain siinä alkupuolella tapahtui, mikä vei mielenkiintoni koko esitykseen (ja hetkeksi ihan kaikkeen!) ja jäljelle jäi pelkkää tyhjää. Kyllä se keväinen Ruostetta ja timantteja oli kauhea, hävetti olla hämeenlinnalainen... liian kiltisti olen kirjoittanut monestakin esityksestä, mutta kun koettaa lähestyä juttuja vähän diplomaattisesti, niin tulos sitten on mitä on. Pettymyspuolelle voisin nimetä myös Työviksen Maanalaisen armeijan, joka oli liiankin tuttu ja odotin siltä ehkä liikaa.

Syksyn alussa kyhäsin myös tärppilistan, jonka aika onnistuneesti sainkin kahlattua läpi. Ainoastaan Kansallisteatterin "Pysy hengissä tämä päivä" ja HKT:n "Nazifruar" (ruotsinkielinen olisi tämäkin ollut) jäi aikataulullisista syistä näkemättä. Nazifruar etenkin harmittaa.

Haastispuolella oli aika unelmavuosi (tosin ei siinä viimevuodessakaan mitään vikaa ollut sen suhteen...). Tapasin ihmisiä, joita en ikimaailmassa uskonut koskaan haastattelevani. Vetää hiljaiseksi tämäkin. Ja aika onnistuneita valintoja senkin suhteen, että täällä blogissa käy melkoinen kuhina tällä hetkellä muutaman henkilön osalta. Lukijoita löytää paikalle ovista ja ikkunoista, en pysy laskurin perässä enää lainkaan siinä, että montako kertaa Anna-Maija Tuokkoa ja Sampo Sarkolaa viime päivinä on googletettu. Syynä siis Ainoat oikeat-elokuva, joka oli perjantaina ensi-illassa. Saas nähdä miten käy kun Ei kiitos-leffa tulee ensi-iltaan...merkit ovat jo ilmassa ;)

Tässä oli tämän kärpäsen vuosi 2013 noin tiivistettynä! Oikein hyvää uutta vuotta kaikille ja antoisia teatterielämyksiä myös vuonna 2014 !

Niin ja saa tulla edelleenkin juttusille, jos minut jossain bongaa!

6 kommenttia:

  1. Hei

    Hienoa, että löysin blogisi. Olen itse teatterin rakastaja ja suurkuluttaja, mutta huomaan että sinuun verrattuna olen aloittelija. Käyn katsomassa 25-30 esitystä vuodessa. Olen aika valikoiva, mutta toisaalta käyn esim. aina katsomassa kaikki Smedsin työt, nyt vuosi sittem Munchenissä, huima juttu, H-P Björkman !!! oli hieno olla katsomassa. Näin myös Mental Finlandin paikan päällä Brysselissä muutama vuosi sitten. Pidän myös kovasti Jokelan töistä. Espooseen menen keväällä. Ryhmis, Kom, Q ovat suosikkejani. Käyn paljon myös Turussa, myös harrastajia katsomassa, asun siellä. Huomaan että et pitänyt Lahden Westiksestä, minusta Hair oli siellä onnistunut ja Hectorkin oli oikeasti mukana ei ainostaan releekkinä. Terv Heikki Ellilä heikki.ellila@turkuamk.fi

    VastaaPoista
  2. Hei Heikki ja kiitos viestistä! Espoo kyllä kannattaakin nähdä, itsekin näkisin sen mielelläni uudestaan. Minä asun Hämeenlinnassa, joten täällä tulee koluttua monenlaista. Lahden Hairista pidin kovasti, se oli yksi viime vuoden syksyn piristysruiskeista.

    VastaaPoista
  3. Aktiivinen, kirjautumaton ;) lukija kuittaa ja KIITTÄÄ! Olet mahtava xxx. Voimia uuteen tulevaan! ja eritoten rakkautta, 2014 ! Maija

    VastaaPoista
  4. Hei ja kiitos tästä hienosta vuoden yhteenvedosta, tätä oli kivaa lukea. Hyvä että lukijoita riittää, olet ne kaikki todellakin ansainnut! Mukavaa uutta vuotta, toivottavasti se on sinulle vähintään yhtä antoisa kuin mennyt vuosi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kaisa! Hyvää Uutta Vuotta sinulle myös!

      Poista

Heräsikö ajatuksia? Iloiten otan vastaan kaikki kommentit (ne tosin julkaistaan vasta hyväksynnän jälkeen, roskapostin vuoksi).