sunnuntai 12. huhtikuuta 2026

Titanique / Tampereen Komediateatteri

 Uusintareissuja tulee nykyään harrastettua aika harvoin, mutta kyllähän oli hypättävä Titaniquen kyytiin vielä kerran, kun oli mahikset. Blogini "uuden tulemisen" ensimmäinen kirjoitus on juurikin Titaniquesta, joka oli syyskuun puolivälin paikkeilla ensi-illassa Riihimäen Teatterissa. Riksun jälkeen esitys matkasi Aleksanterin teatteriin Helsinkiin ja marraskuussa sai ensi-iltansa vielä Tampereen Komediateatterissa, jonne minäkin nyt tähtäsin. Mielestäni tämänkaltaiset yhteistyökuviot ovat erittäin tervetulleita, kun ei olla jämähdetty yhdelle paikkakunnalle vaan mahdollistetaan katsomiskokemus niillekin, joilla ei ole syystä tai toisesta mahiksia reissaamiseen. Näyttelijätkin näkevät samalla uusia maisemia ja kasvoja yleisön joukossa. 

 Tässä linkki alkuperäiseen blogitekstiini, jossa lueteltuna kaikki työryhmän jäsenet. Tällä kertaa oli pienoinen paikkaushomma, kun Maija Siljanderin tilalla kapteenin roolissa nähtiin valovoimainen Kia Laitakari. Titanique-musikaaliparodia siis kertoo periaatteessa leffasta tutun Titanicin juonen, ei-niin-pienellä Céline Dion -lisällä maustettuna (roolissa huikea Sanni Lehto).

 Puolessa vuodessa ehtii katsoja paljon unohtamaan ja varmasti osa jutuista oli matkan varrella muuttunutkin ja saanut ainakin mukaansa paikallisväriä. Nyt istuin eturivissä (Teatteri Jurkka ja Kansallisteatterin Taivassali lie ainoita paikkoja, joissa vapaaehtoisesti oikein itse hakeudun eturiviin) ja tulihan siinä bongailtua kaikenlaista uutta, kuten lukuisan määrän esiintyjien alushousuja. Tai minne nyt katse sitten sattui hakeutumaan vahingossa tai tarkoituksella, päättäkää itse! Itsekin "jouduin" mukaan parissa kohtaa, en kuitenkaan housujeni puolesta. Kovasti huvitti Jackin (Jon-Jon Geitel) parkour-hommat ja kyllähän se Lauri Ketosen Ruthin avautuminen ON järjettömän hauskaa seurattavaa. Edelleen vaikutuin erityisesti lauluvoimasta ja vähän kyseenalainenkin huumori upposi Titanicin lailla meikäläiseen. 



 Onhan tämä erittäin viihdyttävä kokonaisuus, lahjakkuutta lavan täydeltä. Yleisökin tuntui nauttivan lauantain päivävedosta, mitäpä sitä kauniina aurinkoisena lauantaina muuta tekisikään kuin istuisi teatterissa nauramassa ja rentoutumassa. Onko tämä siis uusintareissun arvoinen homma? NO VITTU ON! (anteeksi kirosanat, tietäjät tietää -klisee sopii tähän kohtaan)

 Titanique seilaa vielä 2.5. asti Tampereen Komediateatterissa, joten hyvin ehtii katsomaan!

Esityskuva (c) Nils Krogell

(Näin esityksen ilmaisella kutsuvieraslipulla, kiitos Tampereen Komediateatteri!)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Heräsikö ajatuksia? Iloiten otan vastaan kaikki kommentit (ne tosin julkaistaan vasta hyväksynnän jälkeen, roskapostin vuoksi).