Egyptin prinssi / Salon Teatteri, Vuohensaari

(Mainos / kutsuvieraslippu saatu Salon Teatterista) 

 Kyllä ihminen tuntee itsensä välillä hölmöksi, ja vielä näin kypsemmällä iällä... Egyptin prinssi -musikaali perustuu DreamWorks Animationin samannimiseen piirrettyyn, jota en ole koskaan nähnyt ja musikaalistakaan ei ollut tätä ennen mitään käryä. Jossain vaiheessa alkukesästä mietin, että kukahan se lie tämä Egyptin prinssi ja mikä tässä mahtaa olla ns. kupletin juoni. Jotain spesiaaliahan tässä täytyy olla, koskapa teos on ohjaaja Peter Nybergin pitkäaikainen unelma ja suomennoskin, ja luulen, ettei mitään pientä piperrystä lähdettäisi Vuohensaaren idyllisiin ja moneksi muuntautuvaisiin maisemiin tekemään. Ei sentään mitään palavaa pensasta eteeni ilmestynyt, mutta totta Mooses tunsin itseni tyhmäksi kun hokasin sitten asioita! 

Mooses (Jerry Sarlin) kera paimensauvansa

 Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ehdin nimittäin mestoille vasta kuukausi ensi-illan jälkeen ja siinä vaiheessa oli jo korviini kantautunut monenlaisia kehuja ja hiukan hämmentynyttäkin hehkutusta tyyliin, että eihän tämä ole edes mahdollista. Suomen kantaesitys, Salossa, kesällä, harrastajateatterissa. Hei haloo! Ihan kaikki on mahdollista silloin kun on tahtoa, taitoa, näkemystä ja ilmiselvää lahjakkuutta, ja Egyptin prinssi on loistava esimerkki siitä, että koskaan ei pidä luopua unelmistaan. Eipä moni olisi uskonut sitäkään, että Turun Samppalinnassa pyöritetään loppuunmyydyille katsomoille Notre Damen kellonsoittajaa ja Joutsenoon rakennettiin tuosta noin Saha Saimaan rannalla muutamaksi viikoksi. Erikoisen hieno kesä on ollut näin katsojan näkökulmasta, ja iloitsen suunnattomasti siitä, että siellä sun täällä lippukauppa on käynyt kuumana. Kansa janoaa kulttuurielämyksiä! Kymmenkunta esitystä pitkin ja poikin Suomea kuluvana kesänä nähneenä voin lisäksi todeta, että haitarinsoitto, sisällissotaviitteet ja eeppiset tarinat ovat olleet tämän kesän hittejä ja erikoisuuksia. Perinteisiä farssejakin mukaan mahtuu, mutta niitä on ollut ennenkin.

 Asiaan. Musikaali alkaa näyttävällä joukkokohtauksella ja jylhällä musiikilla, ja heti ensimmäiset kylmikset ja iho kananlihalle. Ajattelin siinä vaiheessa, että jaahas, näin sitä mennään taas eli meikäläistä viedään. En miettinyt eri kansoja, eri lähtökohtia elämälle, vastakkainasettelua, eri puolia. Mietin ihmisiä, joiden käytöstä ohjaa asema, juuret, kahleet (monessakin mielessä), ylempää asetetut odotukset ja omatuntokin. Äiti laittaa pienokaisensa kaislakoriin virran vietäväksi, ja toisaalla toinen äiti pelastaa saman lapsosen ja kasvattaa kuin omanaan. Kaislakorissa matkannut saa nimekseen Mooses (Jerry Sarlin) ja isoveljenään Ramses (Maunu Toivari) - Egyptin faarao Setin (Kari Rantanen) poikia nyt molemmat, vaikka totuushan on toinen. 

Ramses (Maunu Toivari) ja Mooses 

 Siitä on aikaa kun viimeksi olen tutkaillut Raamattua tai Vanhaa testamenttia, joten koin tarinan edetessä monta ahaa-elämystä ja "Ai niin tämäkin!"-hetkeä. Enpä nyt jaksa "juonesta" sen enempiä kertoa, mutta että Exodusta on luvassa ja Mooses johdattaa lopulta kansaa luvattuun maahan. Väliajan jälkeen alkoi jo vähän jänskättämään, että voi jehna kohtahan tässä ilmeisesti "halkaistaan" meri ja miten mahtavatkaan toteuttaa moisen tempun ja ihan oikean meren läheisyys toi vielä jännän lisämausteen tähän pohdintaan (ja varsinkin poistuessa Vuohensaaresta pikkuista siltaa pitkin, meri kuumottavasti molemmin puolin). Ja hitsi vieköön, niinhän siinä kävi ja miten nerokkaalla tavalla! Alkoi vähän itkettää, kuten minulle usein käy silloin, kun näkee jotain erikoisen hienosti toteutettua. 

Keskellä Sippora (Maria Ahmed)

 Sillä hienohan tämä on, täynnä kliseisesti todettuna eeppisiä joukkokohtauksia ja paljon toimintaa, mutta myös kauniita ja herkkiä mutta paikoin hyytäviäkin hetkiä ja duettoja kahden henkilön välillä. Mooseksen ja Ramseksen hieno yhteys nuorempana, kasvu, välirikko, sovinto. Mooses ja Sippora (Maria Ahmed) hiukan arkaillen mutta ehdottoman uteliaina lampaita paimentamassa, hiukan pelottavakin Hotep (Pasi Nikula) Ramsekselle käskyjä uhoamassa (muistan edelleenkin Salon Teatterin Macbethin ja Nikulan nimiroolin, huh huh). Ah, ja suosikkini Mooseksen Mirjam-sisar (Taru Siljander), voi miten hurmaava! Ja Vilma Itäsalmi Jokebedin roolissa, häntä olen ihastellut muutaman kerran aiemminkin.

Keskellä Hotep (Pasi Nikula)

 Haluan muistaa niin paljon tästä toteutuksesta! Vimmaisen tanssin ja keinuvat lanteet, jalkojen alla pöllyävän hiekan ja sormien lomitse valuvan hiekan, johon pieni tuuli tarttuu. Seinämaalauksen putoilevat lapset ja äitien sylistä tyhjenevät kääröt, Mooseksen paimensauvan iskut tantereeseen (sauvan nähtyäni mietin, että siinäpä on erikoisen hieno kepakko ja mistähän tämä on löytynyt, "niiin hyvää puuta se on"), hauska kaivoontipahtaminen, kaislakorin matka aalloilla keinahdellen, pienet huumorimausteet, pukujen värit ja muutkin tarkkaan mietityt yksityiskohdat... Ainoat pienet miinukset siitä, että laulujen sanoista ei joukkokohtauksissa meinannut saada täysin selkoa, ja kesto tuntui istumalihaksissa hivenen liian pitkältä. 

 Mutta noin muuten, toteampahan vain että KIITOS ja WOW! Mitähän seuraavaksi? Koska mikään ei näytä mahdottomalta, niin ehkäpä kohta saamme nähdä kesäteatteriversion Dyynistä. Näen jo hiekkamadot nousemassa esiin... Toisaalta Mooseksen kiharaisella peruukilla saisi myös oivallisen Jon Snow -lookin. Odysseushan on nyt myös in. No niin Peter Nyberg, otahan tästä vinkkiä! 

Loppukiitoksista kuvan otin ihan itse.

 Egyptin prinssi nähtävissä vielä 15.8. asti. Lisäinfoa ja lippuhommia tästä linkistä. 

~

EGYPTIN PRINSSI / Salon Teatteri

Suomen kantaesitys 4.7. 2026 Vuohensaaren Kesäteatterissa, kesto noin 2h 50min (väliaikoineen) 

Rooleissa : Jerry Sarlin, Maunu Toivari, Maria Ahmed, Taru Siljander, Esa Lehtinen, Miia Vaajanen, Kari Rantanen, Pasi Nikula, Manna Kabanova, Riku Ekman ja Vilma Itäsalmi sekä ensemble Pinja Aalto, Niina Candelin, Laura Flemming, Aisla Haapamaa, Heimo Heikkonen, Mandi Hyttinen, Hannu Lukkarinen, Janne Lumme, Anni Mäenpää, Pyry Pajunen, Selina Pietilä, Tiitus Pietilä, Senja Poikonen, Teppo Rantanen, Emiel Riiko, Nea Sarlin, Kalle Tuomela ja lisäksi lapsirooleissa vuorottelevat Ava Forsman/Eedla Höglund, Aatos Höglund/Tuukka Sonkki ja Klaara Höglund/Emmi Karhulahti 

Käsikirjoitus Philip LaZebnik, musiikin sävellys ja laulujen sanat Stephen Schwartz, ohjaus ja suomennos Peter Nyberg, musiikin johto Roope Pelo, koreografia Venla Viisanen, lavastussuunnittelu Timo A. Aalto, pukusuunnittelu Marjo Haapasalo, äänisuunnittelu Jouni Lehtonen, naamioinnin ja kampausten suunnittelu Alisa Oksanen ja ohjaajan assistentti Kris Mäki 

Esityskuvat (c) Frans Rinne