tiistai 11. joulukuuta 2012

Haastattelussa Tuukka Huttunen


Tuukka Huttusen tapasin heinäkuun puolivälissä Hämeenlinnan Kaupunginpuistossa, kahden kesäteatteriesityksen välissä.

1976 syntynyt Tuukka on horoskoopiltaan härkä. ”Mie en oo mistään kotoisin” sanoo ensin Tuukka, mutta kuitenkin kertoo olevansa kotoisin Sonkajärveltä ja asuu tällä hetkellä Pirkkalassa. Tuukka ei ehdi harrastamaan oikein mitään, sillä kaiken ajan vie työ, lapset ja rintamamiestalon remontointi.

Mitä sanoisit erityistaidoiksesi ja minkä taidon haluaisit osata? ”Paljon osaan kaikkea, mutten mitään kunnolla! Vähän rämpyttelen kitaraa ja tarpeen tullen teen kyllä ihan mitä tahansa. Haluaisin osata ratsastaa. Laskuvarjohyppy voisi olla liian pelottavaa, joskus halusin kokeilla sitä mutta enää en tiedä... Ja laitesukellusta!”

Mitä alan opintoja olet suorittanut? ”8kk kestäneen teatteri-ilmaisun kurssin olen käynyt ´94-´95 ja 6kk kestäneen elokuvanäyttelemisen kurssin ´96-´97 Teatterikorkeakouluopistossa, sit ´98 pääsin Teakiin ja valmistuin sieltä 2002. Neljännellä kerralla pääsin sisään ja jos mukaan lasketaan kaikki Nätynkin hakukerrat, niin sitten kuudennella kerralla.”

kuva Teatterikärpänen

Milloin olet kiinnostunut teatterista? ”Äiti on siihen aika paljon vaikuttanut. Lapsena sitä jo harrastin ja koulunäytelmiä tehtiin ja aina oon tykännyt kyllä siitä. Äiti on joskus sanonut, että olisi halunnut jopa näyttelijäksi, mutta sieltä Sonkajärveltä lähteminen olisi ollut täysi mahdottomuus, olis varmaan pidetty hulluna. Kun olin teini-ikäinen, niin äiti meni semmoiseen kansalaisopiston näytelmäpiiriin ja ne teki Tukkijoella-näytelmän. Mä menin Voionmaan opistoon 18-vuotiaana (keskeytin lukion, ei ollut mun juttuni) ja siellä tuli se päätös että tätä mä haluan tehdä!” Tuukka kertoo.

Miksi olet näyttelijä? ”Teini-iässä tuli hirveä tarve toteuttaa itseään, rupesin soittaan sitten kitaraa. Mietin sitten, että vitsit musta ei enää kitaristia tule kun luin jostain kitarasankareista, että ne on aloittaneet soittaan joskus nelivuotiaina. Sit tuli fiilis, että jotenkin pitää päästä ilmaisemaan itseään ja sit tuli tää teatterikuvio, halu jollakin tapaa taiteen kautta tulla toteutuneeksi. Tää yhdessätekeminen on kyllä hienoa. Tää on niin hienoa, että tätä vois tehdä miten paljon vaan!” Tuukka hehkuttaa.

Mitä tekisit jos et olisi tällä alalla ja oletko tehnyt muita töitä aiemmin? ”Haluaisin olla muusikko tai laulaja, tai olla eläinten kanssa tekemisissä. Jossain vaiheessa lapsena halusin eläinlääkäriksi, mut se olisi kauheeta kun joutuis katsomaan kuolevia eläimiä, tykkään eläimistä tosi paljon. Raviohjastaja! Se vois olla hauska. En tiedä olisko se, mutta mä haluisin olla raviohjastaja. Olen myös savolainen! Ja mä oon käynyt muuten lukion. Vaikka jätin sen silloin kesken, niin kävin sen kyllä myöhemmin loppuun. Jos tätä joku lapsi tai nuori lukee, niin pitää käydä lukio loppuun! Koulut pitää käydä kaikki loppuun asti. Takaisin asiaan... Vanhemmillani oli aikoinaan kyläkauppa, siellä olen ollut töissä. Ei oikein muuta. Kyllä se on ollut tätä teatterintekemistä tämä elämä, enempi tai vähempi”, Tuukka summaa.

Missä eri teattereissa olet näytellyt ja tärkeimmät roolisi? ”Hämeenlinnan Kaupunginteatterissa, Teatteri Siperiassa, Tampereen Teatterissa, Rauman Kaupunginteatterissa ja Kansallisteatterissa. Kesäteattereista Hämeenlinna, Rauma ja Oulu. Se Siperian ensimmäinen ensi-ilta ”Kaikki se rakkaus mikä sinulle kuuluu” oli jotenkin semmoinen tosi merkittävä hetki, kun teatteri oli pistetty pystyyn ja se oli erittäin onnistunut ja hieno näytelmä. Tää oma tekeminen on ollut sitä, että oon tehnyt tosi paljon uutta teatteria, kantaesityksiä, ja niille on hyvin leimallista ollut se, että mä olen tehnyt useita eri rooleja. Pitkästä aikaa tää Mr Finland-näytelmä, joka me Snoopi Sirenin kanssa kirjoitettiin, on sellainen, että siinä mä olen vain Mr Finland. Aleksi Koskelan rooli täytyy mainita, sen mä olen tehnyt nyt kolmeen eri kertaan eri versioissa ja tää viimeisin Kansallisteatterin rooli, siinä mä sain niinku rikkoa sen roolin ja tehdä uutta teatteria sitä kautta.”

Iloinen Tuukka kesiksen päättäjäisissä / kuva Teatterikärpänen

Onko sinulla tiettyjä ”rituaaleja” ennen esitystä? ”Aina juttuihin tulee vaikka kuinka koittas rikkoa niitä rutiineja. Kun jonkun tavaran laittaa kymmenettä kertaa samalla tavalla, niin sitä ei vaan voi enää muulla tavalla tehdä!”

Kerro joku hauska muisto tai kommellus! ”Kyllä just hauskimpia hetkiä on ollut se kun isku tulee ja joku ei oo ihan tilanteen tasalla. Hämeenlinnan Kaupunginteatterissa oltiin yläkerrassa, oli se vanha teatterirakennus ja se oli aika sokkeloinen. Pelattiin Ilari Johanssonin kanssa korttia ja siellä oli se juoru ja Ilarin isku tulee. Kauhee hässäkkä alko, kortit lentää ja lasit ja peruukit. Vähään aikaan ei lavalta kuulu mitään, ja sitten juorusta kuuluu kauhee puuskutus ja kaveri siellä ihan hengästyneenä. Tuhma nainen oli sen näytelmän nimi”, Tuukka muistelee nauraen.

Mitä on tulossa syksyllä? ”Mä teen aluevaltauksen, eli Operettiteatteri Bravo ja Työvis yhdessä tekee operetin Kreivitär Mariza ja mä oon siinä mukana!”

Tuukasta voi lukea lisää toisaalla blogissa, kesäteatterin poikien yhteishaastattelusta!

ps. Haastattelu tehtiin kesällä Hämeenlinnan Kesäteatterin Sakespearen kootut theokset-näytelmän tiimellyksessä, ja keväällä tämä samainen komedia siirtyy sisätiloihin ja saa ensi-iltansa Tampereen Työväen Teatterin TTT-Klubilla, ensi-ilta tammikuun lopussa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Heräsikö ajatuksia? Iloiten otan vastaan kaikki kommentit (ne tosin julkaistaan vasta hyväksynnän jälkeen, roskapostin vuoksi).