Haastattelussa Martti Suosalo

Martti Suosalon tapasin syyskuun lopussa 2013 Espoon Kaupunginteatterin näyttelijälämpiössä Esitystalous II-näytelmän jälkeen. Martilla oli kiire, mutta siitä huolimatta saimme aikaiseksi tarkalleen 15 min kestäneen haastattelun.

Oulusta kotoisin oleva Martti on syntynyt 1962 ja horoskooppimerkiltään hän on rapu.

Mitä harrastat? ”Kun on tämmöinen työ, niin ei ehdi paljoa harrastamaan, mutta pidän purjehtimisesta, meillä on kimppapurjevene. Lenkkeilen myös. Aikaisemmin pelasin jalkapalloa ja jääkiekkoa, mutta ne on kyllä jääneet nyt, koska ei ole ollut enää aikaa. Harrastus on mulle jotenkin sama kuin työ ja olen yrittänyt yhdistellä niitä juttuja ja elementtejä.”

Milloin kiinnostuit teatterista? ”En tiedä milloin se syväkyntö on tehty, mutta mun isoisäni, jota en koskaan ole tavannut, oli näyttelijä ja hänen siskonsa Tyyne-täti, joka hoiti meitä paljon silloin kun olin pieni, kertoi paljon juttuja teatterimaailmasta. Ei ne mulle tosin silloin hirveästi jääneet mieleen. Varsinaisesti teatteriharrastukseni alkoi Oulun nuorisoteatterissa vuonna 1979 ja silloin mä heti hoksasin, että tähän sirkukseen mä tulen satsaamaan. Siellä olin muutaman vuoden ja muutin sitten Helsinkiin, ja täällä jatkettiin osalla siitä porukasta. Siinä oli mm. Anna-Leena Härkönen, Sari Havas ja Tarja Heinula, jotka pääsi Teatterikouluun. Meitä pääsi neljä näyttelijälinjalle Teakiin, muut meni sitten teattereihin tekemään valo-ja äänisysteemeitä. Me oltiin hyvin sitoutuneita siihen hommaan ja 1983 mä pääsin Teatterikouluun kolmannella yrittämällä. Koulu loppui 1987, mutta varsinaisesti en ole vieläkään valmistunut...” kertoilee Martti.

Jos et olisi tällä alalla, millä alalla mahdollisesti olisit? ”Voi olla, että se liittyisi jotenkin purjehdukseen ja ehkä veneiden siirtoihin paikasta toiseen. Mä olen kyllä osannut sen aina, että teen sellaisia hommia mistä tykkään. Sen takia jätin koulunkin varmaan kesken, koska se ei kiinnostanut mua pätkääkään.”

Miksi olet näyttelijä? ”Varmaan siksi, että huomattuani jotenkin että se asia toimii ryhdyin tälle alalle. Joillakin ihmisillä on näitä peilisoluja eli matkimissoluja sitten enemmän kuin toisilla, ja parhaimmassa tapauksessa sitten tajuavat hyödyntää niitä. Näyttelijöillä niitä on sitten varmaankin vähän enemmän.”

Miten ajatuksesi näyttelijän työstä ovat muuttuneet tässä vuosien varrella? ”Alussahan se oli enemmänkin naisten hurmaamista, ulkoiset avut ei muuten siihen kauheasti kannustaneet, mutta sitä kautta pääsi sitten tutustumaan vastakkaiseenkin sukupuoleen. Alussa se oli semmoista ja iän myötä se on tietysti muuttunut, ja nyt se on jopa niin, että olen sitä mieltä, että näytelmäkirjailijan teksti on se mistä pitää lähteä eikä se, että itse menee rinta rottingilla tuonne. Tässä jutussa mitä nyt tehdään (Esitystalous II) sitä saa nimenomaan harrastaa. Tää menee niin paljon tekstin ehdoilla, että on nautittavaa näytellä myös.”

The Martti Suosalo / kuva Teatterikärpänen

Suurin osa haastatelluista on vastannut tähän seuraavaan kysymykseen sinut. Onko sinulla omia esikuvia, tai kenen uraa arvostat eniten tai ihailet muuten? ”Ohoh! Kyllä mä kaikkien kollegoideni työtä arvostan, koko ajan kun tekee töitä niin esimerkiksi tässä ryhmässä kaikilta näiltä mä saan koko ajan uusia juttuja, ja muidenkin ihmisten kanssa kenen kanssa työskentelee, koska en mä ehdi oikein itse käydä katsomassa teatteriesityksiä. Totta kai kaikki tämmöiset Chaplinit ja muut klassiset on ollu ihailuni kohteena. Nuorempana ihailin paljon Pentti Siimestä, kun hän oli televisiossa paljon esillä. Hänen ja Ritva Valkaman hommia tuli seurattua, kun oli se Parempi myöhään-sarja. Koulussa sitten parodioitiin ja matkittiin niitä jaksoja. Spedeä ihailin myös! 70-luvulla pikkupoikana asuin Turussa ja silloin oli nää Holmbergit ja Långbackat teatterissa, ja Vesku Loiri, Heikki Kinnunen ja Esko Salminen, ja niitä käytiin paljon koulun kanssa katsomassa. Esko Salmisen energia on tehnyt minuun syvän vaikutuksen silloin jo pienenä.”

Miten ”teatterin taika” sinulle ilmenee parhaiten? ”Silloin kun lavalla tulee sellainen lentoonlähdön tuntu, että kaikki vaan rullaa mukavasti. Varmaan vähän niin kuin mäkihyppääjät sanoo, että sitten tuuli osuu sopivasti siinä, niin silloin lähdetään lentoon. Se on jotain vastaavanlaista huumetta sitten mihin jää koukkuunkin. Se on hyvä fiilis, se flow.”

Mitkä asiat inspiroivat sinua? ”Minua inspiroi ihan arjen asiat ja sellaiset jutut, mitä mä nään ja kuulen koko ajan. Pää on ladattu sellaiseen muotoon, että se skannaa koko ajan asioita eikä mun niitä tarvitse edes kirjoittaa ylös, ne jää tuonne muistiin ja tarvittaessa ne oikeat asiat tulee sieltä sitten.”

Kärsitkö esiintymisjännityksestä? ”Totta kai silloin jos juttu on huonosti harjoiteltu, mutta jos on hyvin harjoiteltu kuten esimerkiksi tämä, niin ei ole minkäännäköistä jännitystä. Jos on epävarmuutta, niin silloin kyllä, jos ei tiedä mitä tekee varmasti. Se ilmenee levottomuutena ja pelkona, normaaleita asioita.”

Onko sinulla jotain omia ”rituaaleja”, joita suoritat ennen esitystä? ”Mä käyn lenkillä 45min ennen esitystä tai tuun fillarilla Tapanilasta tänne 20 km, mä yhdistän tän urheiluharrastukseni tähän työhön ja sit mä oon lämmin ja valmis taistoon.”

Haetko sillä virtaa vai keskittymistä? ”Joo se on virtaa sekä rauhoittumista, että sitten kun mä olen jossain toisessa tilassa kuin katsojat, niin he tulee saamaan yleensä silloin pääsylipulleen vastinetta, koska ei ne välttämättä tuu katsomaan ihmistä, joka on ihan samassa tilassa kuin he. Vaikka tuolla se näyttää rennolta ja ajoittain jopa alinäyttelemiseltäkin, niin siinä on kuitenkin valtava energia alla meillä kaikilla. Ja kaikilla näyttelijöillä on ihan oma tapansa löytää se juttu. Mä oon opetellut tämmöisen, ja se sopii mulle. Kyllä mä sen lenkin teen joka kerta, poikkeuksena tietysti jos oon kipeä tai en muuten ehdi.”

Päällystakissa poljit kuntopyörää lavalla koko väliajan? ”Joo, mä en aina jaksa väliajalla kittailla sitä kahvia. Mun mielestä se sopi siihen juttuun, en mä sitä sitten muissa jutuissa oo tehnyt. Samalla tuli kuntoiltua siinä, kun en ehdi käymään missään salilla.”

Kerro jokin hauska kommellus! ”Tehtiin Taru Sormusten herrasta tuolla Suomenlinnan kesäteatterissa ja kerran kävi niin, että esirippu syttyi sisäpuolelta tuleen, sitä ei oltu palokäsitelty. Savu vaan nousi ja katsojat oli ihmeissään. Yritettiin ihan hulluna sammutella sitä ja sitten Väänäsen Kari menee rauhoittelemaan yleisöä siitä esiripun välistä et ”Ei mitään hätää, tässä on nyt pieniä kommelluksia ja esitys jatkuu tuota pikaa” ja Karin oma peruukki oli tulessa siinä, se ei huomannut sitä! Eipä juu hätää, se tuli takaisin sieltä ja huomasi vasta sitten sen oman tilanteensa. Tämmöistä kaikkea!” Martti kertoo nauraen ja viuhtoo samalla käsillään tilannetta esittäen.

Kerro jokin oikein hyvä muisto! ”Niitä on niin paljon niitä hyviä muistoja … Kyllä se liittyy varmaan johonkin semmoiseen, että isä oli aika paljon töissä ja pois kotoa, ja sit kun hän oli kotona niin mentiin katsomaan jalkapallo-ottelua yhdessä. Sellainen lämmin elokuinen pimenevä ilta, mennään isän kanssa Elite-merkkisellä autolla Oulun Raatin stadionille hänen ystävänsä kanssa katsomaan matsia. Silloin oli hyvä fiilis!” Manu hymyilee.

Mitä sanoisit nuorelle itsellesi, jos tulisi sellainen mahdollisuus? ”Älä tee mitään toisin!”

Mikä sarjakuvahahmo haluaisit olla ja miksi? ”Mä luulen, että mä olen kyllä aika lähellä Hessu Hopoa.”

Jos rakentaisit puuhun majan, mitä ottaisit sinne mukaan? ”Varmaan vettä ja leipää, niillä pärjäisin.”

Jos voisit palata menneisyyteen aikakoneella johonkin tiettyyn hetkeen, minne menisit? ”Menisin johonkin kesäiseen hetkeen Oulussa lapsuudessa. Pelaan puistossa jalkapalloa ja puistovahti tulee ajamaan mut pois.”

Mitä aiot tehdä seuraavaksi? ”Lähden tästä autolla Helsingin keskustaan, mulla on Brel-lauluillan palaveri liittyen sen taltiointiin.”

Bernard Pivot´n kymmenen kysymystä :

Mistä sanasta pidät eniten? - Rauha

Mistä sanasta pidät vähiten? - Paine

Mikä sytyttää sinut? - Lämpö

Mikä sammuttaa intohimosi? - Kylmyys

Mikä on suosikkikirosanasi? - Vittu

Mitä ääntä rakastat? - Lasten ääntä

Mitä ääntä inhoat? - Lasten ääntä, heh

Mitä muuta kuin omaa ammattiasi haluaisit kokeilla? - Kaikkea mahdollista!

Missä ammatissa et haluaisi olla? - Ei ole sellaista!

Jos Taivas on olemassa, mitä toivot Jumalan sanovan sinulle kun saavut Taivaan porteille? - Tervetuloa!