sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Love me tinder / Emma-teatteri ja Turun Kaupunginteatteri

Love me tinder / Emma-teatteri ja Turun Kaupunginteatteri

Ensi-ilta 31.5. 2018 Naantalin Emma-teatterissa, kesto noin 2h (väliaikoineen)

Käsikirjoitus Minna Koskela, Petja Lähde ja Satu Rasila
Ohjaus Mika Eirtovaara
Lavastus Jani Uljas
Pukusuunnittelu Tiina Valkama
Valosuunnittelu Mika Randell
Äänisuunnittelu Tuomas Rissanen
Naamioinnin suunnittelu Anna Kulju

Rooleissa : Miska Kaukonen, Rinna Paatso, Maruska Verona ja Jarkko Pajunen (lavalla piipahtavat myös näyttämötekniikan miehet Riku Suvitie ja Arttu Aarnio)


 Visiitti Naantaliin on ollut pitkään jo kesäinen perinne ja aiempina vuosina olemme nähneet hupailuita niin Linnan juhlista, jääkiekosta kuin Fingerporistakin. Aiheet ja näyttelijät ovat vaihtuneet, mutta niinhän se on että kahta en vaihda : toinen on pyörivä lava hirmuisella tahdilla vaihtuvine hahmoineen ja toinen on Miska Kaukonen. Tietynlaista menoa osaa siis odottaa ja ihme on, jos ei esityksen aikana ainakin kertaalleen meinaa naurusulake kärvähtää pahasti.

 Tällä kertaa aiheena on deittailukulttuuri ja rakkaus noin yleensä sekä erityisesti Tinder. Sovellus on minulle nimenä tuttu, mutta ei käytännön tasolla ja tiedän muutaman tuttavani käyneen treffeillä sovelluksen kautta. Sinkkuja ovat edelleen. Hassu sattuma oli se, että ensimmäisenä lavalle astelee itse Amor (Miska Kaukonen), sama hahmo kun heilui tätä reissua edeltävänä iltana Hämeenlinnan Uuden Kesäteatterin lavalla myös, yhtä surkein tuloksin ja välinein. Amorin jouskari on päässyt aika pahasti löystymään ja nuolet eivät jaksa lennellä metriä kauemmas. Jotain tarttis tehdä, mutta mitä. Amor lähtee etsimään parempia vehkeitä ja siinä sivussa sitten marssitetaan estradille hengästyttävällä tahdilla kaikenlaista rakkauteen ja treffailuun liittyvää.

Amor

 On pikadeittejä, Tinder-kuvan päivitystä, parinvaihtoa, senioreiden sinkkukerhoa, legendaarisia tv-ohjelmia ja iMan-palvelua. Välillä Amor ramppaa hankkimassa uusia työvälineitä eräänlaisen takuumiehen luota, ja Daruden Sandstorm villitsee yleisöä. Meikäläisen nauruhermoon upposi parhaiten vanhusten senssikerho, jossa Jarkko Pajusen esittämä papparainen ilmoitti saaneensa munastaan hyrrän (ja meidän isäntä vieressä oli kuolla nauruun, sillä hän sai viime pääsiäisenä munastaan hyrrän myös!) sekä Pajusen hahmo myös pikadeiteillä, missä "ensivaikutelma ratkaisee". Katsomoon asti kirmasi Maruska Veronan pikadeittailija ja äijä perässä ties monettako kertaa jaarittelemassa, mistä kaikesta on tässä viime vuosien aika selvinnyt. Kovasti huvitti myös Miska Kaukosen ehtymätön kavalkadi erinäisiä peruukkimiehiä käännettyine lahkeineen - ja jestas se "tuhauttaja-mies", jonka edessä Rinna Paatson roolihahmo oli tiettyyn pisteeseen asti sulaa vahaa ja valmista kamaa vaikka mihin. Tosi villit treffit saivat myös aikaan duo Paatso-Pajunen, joista toinen vielä pitkissä kalsareissa. Täytynee myös tunnustaa, että minullakin on ikäviä kokemuksia tulisesta ruuasta deittien (ja myös teatteriesitysten) yhteydessä, eipä siitä sen enempää... Nähtiinpä myös vaihtoauto-tyylistä kauppaa edellisten vuosimallien miehillä ja ehkäpä itsekin olisin näistä esitellyistä malleista langennut ensiksi Riku-nimiseen 80-luvun yksilöön, hinnasta viis.

Senioreiden sinkkukerho 

Kuuma seksikohtaus menossa 

 Se täytyy sanoa, että esitys, jossa on mukana Tommi Läntisen Via Dolorosa, paljon irtoviiksiä ja pulisonkeja (niin naisilla kuin miehilläkin) ja muutama pokan pettäminen toimii minulle loistavasti. Pari suvantovaihettakin mukaan mahtui, mutta eipä nämä ennenkään ihan täyttä tykitystä ole olleet. Kasvoilleni oli jämähtänyt kestohymy ja se on merkki siitä, että tykkäsin kovasti. Kesän parhaat naurut sain Naantalissa ainakin toistaiseksi, ja tähän oli hyvä päättää kesäkuun pieni kesäteatteriputkeni. Erityispointsit jälleen kerran lavan takana ahkeroivalle porukalle, duunia riittää ja hahmoa hahmon perään puleerattavaksi.

Napakymppi menossa 

 Mahtoiko Amor hurmauskiharoineen saada jouskarinsa kuntoon ja pääsikö vihdoin lomalle? Se jääköön salaisuudeksi., joka kannattaa selvittää ihan itse.

 Muuten : kerran Muumimaailman siltaa saareen kävellessämme vastaan tuli kapinen kettu, nyt tuli bongattua orava ja kotimatkalla lisäksi lukuisa määrä hevosia ja lehmiä, kolme peuraa ja yksi hirvi. Näillä elukoillahan ei tietenkään ole mitään tekemistä itse esityksen kanssa, mutta tulipa mainittua. Kerrottakoon myös, että ennen esitystä nautin rantakahvilassa elämäni ensimmäisen Aperol Spritzin ja savulohivohvelin. Hyvä yhdistelmä!

Esityskuvat (c) Otto-Ville Väätäinen

(Näin esityksen vapaalipulla, kiitos Turun Kaupunginteatteri ja Emma-teatteri!)

Tämä mies... voi hyvää päivää! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Heräsikö ajatuksia? Iloiten otan vastaan kaikki kommentit (ne tosin julkaistaan vasta hyväksynnän jälkeen, roskapostin vuoksi).