Ensi-ilta 25.3. 2015, kesto noin 1h 45min (ei väliaikaa)
Teksti perustuu Daniil Harmsin lyhyttarinoihin
Ohjaus ja sovitus Lauri Maijala
Rooleissa : Laura Malmivaara, Vilma Melasniemi, Arttu Kapulainen, Niko Saarela, Eeva Soivio ja Pekka Valkeejärvi
Daniil Harms (1905-1942) oli kulttimainetta nauttiva kirjailija, jonka lyhykäiset tarinat ovat täynnä absurdeja käänteitä. Sopii siis minulle kuin nenä korvaan. Vai mitä sanotte oheisesta näytteestä :
"Olipa kerran punatukkainen mies, jolla ei ollut silmiä eikä korvia. Hänellä ei liioin ollut hiuksia, joten häntä sanottiin punatukkaiseksi tietyin varauksin."
KOM-teatterin ensimmäiseen ennakkoon meitä oli pakkautunut salillinen koululaisia ja eläkeläisiä ja siltä väliltä. Meikäläisellä ei ollut minkäänlaista aavistusta mitä tuleman pitää, joten istuin paikalleni avoimin mielin. Parisen tuntia myöhemmin olin ihan yhtä pihalla, mutta suupielet hymyssä. Olipahan sattumia!
Mitähän tästä osaisi edes kirjoittaa! Vähän sama kuin lähtisi ruotimaan Jukka Tilsan absurdeja sarjakuvia tai Terry Gilliamin animaatioita Monty Pythonista. Molempia rakastan ja ehkä siksi, että niissä ei ole usein logiikan häivääkään. Kaikki on mahdollista ja absurdit käänteet seuraavat toisiaan. Yhteiskuntakritiikkiäkin tarinoissa on, mutta se puoli meni minulla kyllä totaalisen ohi. Pitäisi katsoa koko paketti uudestaan, jos jotain aukeaisi (tai lukea Harmsin teos, jota oli pokkarina myynnissäkin teatterissa. Harmikseni en älynnyt ostaa.) Oikeastaan kaikki nähdään naurettavassa valossa, ehkä siinä se pointti? Tai sitten ei.
Aluksi juodaan etikkaa ja tanssataan Sepi Kumpulaisen "Armotonta menoa"-hitin tahdissa. 42 erinäistä sattumusta nähdään ja koetaan, hahmot napsivat ovenpielestä vuoronumeroita ja valotaulu kertoo, missä nyt mennään. Mummot hyppelevät ikkunoista, Arttu Kapulainen venkoilee pitkissä lököttävissä kalsareissaan, isä ja tytär hautaavat toinen toisensa elävältä vahingossa, pumpattava Barbara tyhjentää ilmat itsestään, Ihmemaa Ozin porukoista ilmenee uusia puolia (ja joku takuulla tästä vetää herneet nenäänsä), yksi koittaa "daivaamista" yli katsomon huonolla menestyksellä.
 |
| Eeva Soivio (c) Janne Vasama |
Yleisökin pääsee osallistumaan. Niko Saarela ja Arttu Kapulainen pyytävät väkeä heittelemään julkkisten nimiä, joita he sitten imitoisivat. Tällä kertaa nähtiin mm. Teemu Selänne, Cheek ja Ari Räsänen (?). Olipahan imitaatioita... Eeva Soivio yrittää tartuttaa haukotuksen katsojiin. Sain sinniteltyä ja pidettyä leukaperäni kiinni. Haukottelin sitten vasta hiukan myöhemmin, kun tuli vähän tylsempi episodi eteen.
Eturivissä nuoriso nauraa katketakseen, itse hekottelen hillitymmin ja mietin mielessäni, että kaikenlaista sitä näkee kun tähänkin ikään elää! Takanani kaksi naista supattavat toisilleen, että "toivottavasti tämä loppuu mahdollisimman pian". Heheh! Mielipiteet esitys jakaa takuulla, osa pahoittaa mielensä varmasti paristakin roisista kohtauksesta. Meikäläistä ei rivouksilla paljoa hetkauteta.
Teatteri järjesti taannoin myös kirjoituskilpailun, joista parhaat tuotokset pääsisivät mukaan itse näytelmään. Pari kunniamainintaa kerrottiin ja sitten voittajakin. Teatteri oli saanut liki 700 erilaista sattumusta! Niitä oli varmasti hauska lueskella.
Loppujenlopuksi jäi aika hämmentynyt olo tästä. Odotin kaiketi vieläkin hullumpaa menoa!? Jospa vauhti kiihtyy vielä ensi-illaksi? Sen verran kuitenkin innostuin, että kotiinpäästyäni tilasin netistä Harmsin "Sattumia"-pokkarin.
Tämä kuului sarjaan "mitään en ymmärtänyt, mutta tykkäsin silti". Näyttelijäporukka oli kauttaaltaan sangen muuntautumiskykyistä ja melkoisia pikavaihtoja nähtiin. Lukuisista irtoviiksistä plussaa tietysti! Maijalan ohjauksissahan kaikki on mahdollista, joten sen suhteen ei suuria yllätyksiä tullut.
Ennakossa nähty Sattumia saa neljä tähteä ****.
Punatukkaisella kaljulla miehellä ei muuten ollut käsiä eikä jalkojakaan, ei sisälmyksiä eikä oikein muutakaan. Siitä syystä kukaan ei oikein tiennyt, kuka hän edes oli. Niin tietysti.
ps. Paljonkohan sattumia oli mukana siinä kaalipiirakassa, jota oli tarjolla ennen esitystä? Sekin jäi vaivaamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Heräsikö ajatuksia? Iloiten otan vastaan kaikki kommentit (ne tosin julkaistaan vasta hyväksynnän jälkeen, roskapostin vuoksi).