keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Jossain pohjoisessa / Kotkan Kaupunginteatteri

Jossain pohjoisessa / Kotkan Kaupunginteatterin Naapuri-näyttämö

Pohjoismainen kantaesitys 23.1. 2016, kesto noin 2h (väliaikoineen)

Käsikirjoitus John Cariani
Suomennos Tommi Kainulainen
Ohjaus Snoopi Siren
Lavastus ja puvustus Iita Torvinen
Valosuunnittelu Erkko Horttanainen ja Paula Penttilä
Äänisuunnittelu Tommi Leinonen
Projisoinnit Erkko Horttanainen

Rooleissa : Tomi Alatalo, Ella Mustajärvi, Toni Harjajärvi ja Johanna Kuuva

 Parhaat yllätykset tulee yleensä teatteriesityksistä, joista en etukäteen tiedä yhtikäs mitään. "Jossain pohjoisessa" kiinnosti tietysti kovasti ennalta ihan vaan siksi, että ohjaajana Snoopi Siren ja lavalla minua miellyttäviä tyyppejä. Tällä combolla ei voisi mennä ainakaan kauhean pahasti metsään/umpikinokseen? Käsiohjelmakaan ei etukäteen valaissut aihetta sen enempää, kuin että näytelmä kulkee alaotsikon "Rakkautta revontulien alla" kera. Näytelmän kantaesitys oli muuten vuonna 2004 (Portland Stage Company) ja sen alkuperäinen nimi on "Almost, Maine".

 Pari tuntia myöhemmin olin roska silmässä aika pahasti. Oli käynyt ilmi, että Almost, Maine kääntyy kätevästi suomeksi muotoon "melkein kylä", jossa yksi henkilöistä asui. Roolihahmoja taisi olla peräti 19, ja näyttelijöitä vain neljä. Mitenkäs tämmöinen on mahdollista ilman, että katsoja menee sekaisin? Voi kyllä on, teatterissa kaikki on mahdollista. Näytelmä koostuu lyhykäisistä kohtauksista eri ihmisten välillä. Ollaan jossain pohjoisessa kirjaimellisestikin, revontulten ja tähtitaivaan alla, ja lunta tulvillaan on raikas talvisää.

Ella Mustajärvi ja Tomi Alatalo 

 En ole mikään paatumaton romantikko ja kaikki ylimakeat, lässynlää hattaramaiset rakkausjutskat saa lähinnä aikaan puistatuksia. Mutta voi tämä näytelmä se hiipi salakavalasti paidankauluksesta sisään ja täytti lämmöllään koko kehon varpaisiin asti, ja sai minut hyrisemään tyytyväisyydestä, hymy huulilla ja kyynel silmäkulmassa. Miten voikin olla näin sympaattista, lämpöä hehkuvaa porukkaa lavalla ja millaisia tilanteita! Arkisia, elämänmakuisia. Yksi pariskunta istuu penkillä, toinen jää istumaan spanielinkatseen kera lumipallo käsissään. Yksi on hukannut toisen kenkänsä luistelureissun jälkeen, yksi kantaa säkkikaupalla mieheltään saamaa rakkautta ja penää toiselta vastavetoa, joka onkin melkoinen. Jaska suree tuopin ääressä yksinäisyyttään ja sitä, että on melkoinen kelmi. Rami ja Topi retkahtavat täysin yllättäen kesken perinteisen perjantaisen kaljoittelun. Unelma etsii toivoa ja toisinpäin. Pete istuu edelleen penkillä lumipallo kädessään, odottaa ja ihmettelee. Moottorikelkkareissu päättyy erikoisesti Peetulla ja Retulla.

Johanna Kuuva ja Toni Harjajärvi 
 
Kaikki roolihenkilöt ovat niin pirun symppiksiä, että heille toivoo pelkkää hyvää. Parasta on se, että itse tarinat tarjoavat ennalta-arvaamattomia käänteitä, hiukan absurdejakin. Kyllä elämässä tulee jatkuvalla syötöllä kaikkea hassuakin eteen, kun vaan pitää silmät ja korvat auki. Ja sydän on paikoillaan, eikä murusina pussissa. Voi törmätä naapuriin, joka pitää ensinnäkin kirjaa asioista, jotka voivat satuttaa ja toisaalta asioista, joita pitää pelätä. Kumpaan kirjaan pistäisitte rakkauden? Entä Jumalan?

 Teksti tarjosi hauskoja sanakäänteitä ja koukkuja, murrettakin viljeltiin kivasti. Hahmot olivat välillä aika hassujakin ja sekös nauratti, muttei pilkallisella tavalla, ei suinkaan. Taustalle yllättäen pamahtavat "valttikortit" sen sijaan naurattivat eri tavalla, harmi ettei niitä tyyppejä kaikkia nähty ihan livenä. Väki kulki toppavaatteissa, pitkissä kalsareissa, pilkkihaalareissa ja Reinoissa, tuli kotoisa olo. Mukava olo. En ole aikoihin liikuttunut näin paljon missään, musiikkivalintojenkin syytä se.

 "Jossain pohjoisessa" jätti äärimmäisen mukavan olon, niin kuin ystävän lämmin halaus ja kupillinen maukasta kaakaota, ja mummon kutomat villasukat jalassa. Ja tumput kädessä. Paksut, ihananlämpöiset tumput talvipakkasella. Pussillinen paahdettuja  kastanjoita.

 Onneksi löysin tämän näytelmän. Ja tämä näytelmä löysi minut. *huokaus*

 (näin esityksen vapaalipulla)

Esityskuvat (c) Snoopi Siren

2 kommenttia:

Heräsikö ajatuksia? Iloiten otan vastaan kaikki kommentit (ne tosin julkaistaan vasta hyväksynnän jälkeen, roskapostin vuoksi).