perjantai 20. toukokuuta 2016

Haastattelussa Eino Heiskanen

Eino Heiskasen tapasin vauhdikkaiden vaiheiden jälkeen toukokuun puolivälissä 2016 Ravintola Iguanassa Helsingin keskustassa. Matkaan kun tuli pari muuttujaa heti alkuunsa, ja muutaman viestin, puhelinsoiton, andymccoymaisen liikeenteenpysäytyksen, jääteenlitkimisen ja Taru Sormusten Herrasta-leikkimisen jälkeen (Aragorn ja Gimli seikkailee, vaikka olisin itse mieluummin ollut joku hobitti) saatiin kuin saatiinkin haastattelu tehtyä…

Vuonna 1987 syntynyt Eino on horoskoopiltaan oinas. ”Mä oon Pohjois-Helsingistä kotoisin ja asun täällä edelleen. Berliinissä asuttiin luokan kanssa pari kuukautta ja ollessani 11-vuotias me asuttiin kolme kuukautta Kreikassa, mutta muuten oon pysytellyt täällä.”

Mitä harrastat? ”Liikuntaa kaikissa muodoissa, tosin ne vaihtelee aika paljonkin. Mun kiinnostuksenkohteeni vaihtuu lennossa usein vähän elämäntilanteesta riippuen, ja tykkään kokeilla uusia lajeja. Oon käynyt laitesukelluskurssin, oon kokeillut surffaamista, seinäkiipeilyä, jousiammuntaa, joogaa… Kuntosali on pysynyt vakioharrastuksena tosin, ja maastopyöräily. Tietokoneita mä harrastan myös, rakennan itse niitä.”

Osaatko soittaa jotain soitinta? ”Pianoa vähän, kitaraa vähän, rumpuja vähän. Osaan vähän kaikkea vähän! Tuossa Beverly Hills 90210-jutussahan soitin sähkökitaralla sen tunnarin, se oli hauskaa. Muissa jutuissa en muistaakseni ole soitellut.”

Mitkä ovat sinun vahvuutesi/erikoistaitosi ammatillisessa mielessä ja ehkä muuten? ”Mun vahvuudet on ehkäpä rytmitaju ja kehonkäyttö, tietynlainen kehollinen ilmaisu. Erityistaitoja cv:ssä on muutamia, eli osaan jonglöörata, ajaa vähän yksipyöräisellä ja oon mä joskus kamppailulajejakin treenaillut. Monipuolisuus on mun erikoistaitoni! Ja mun bilebravuurini on karaokessa vedetty Hopeinen kuu”, nauraa Eino.

”Ai niin ja drinkkien rakentamiseen mä oon yrittänyt myös perehtyä! Nyt oon siinä vielä aika huono, kun baarikaapissa ei ole riittävästi tarveaineita siihen hommaan. Eli täytyy sanoa, että mun erikoistaitoni on myös ehdottomasti se, että mä innostun hirveen nopeasti uusista asioista.”

Mikä olisi sellainen taito, jonka haluaisit osata? ”Laulutaito varmaankin, viedä se ihan huippuunsa.”

Mikä on ollut suurin haaste, joka on tullut ammatillisessa mielessä vastaan? ”Kyllä se oli monologi! TeaKissa meillä oli monologikurssi, en ollut aiemmin sellaista tehnyt. Tuo Beverly Hills 90210-näytelmä oli myös haasteellinen, koska siinä suhde yleisöön oli niin erilainen. Yleisö kun sai tilassa liikkua vapaasti, ja kaikki vaatteidenvaihdot ja muut tapahtui yleisön seassa ja kontakti oli päällä koko ajan.”

Onko suvussasi muita teatterialalla olevia? ”Kas on, äitini Sara (Paavolainen), isäni Kari (Heiskanen) ja setäni Ilkka (Heiskanen). Äitipuoleni Anna-Maijan (Tuokko) mainitsen myös, lieneekö varsinaisesti sukua mutta perhettä kyllä.”

Nuori vastavalmistunut näyttelijä ja toiveikas katse tulevaisuuteen...

 Oliko sinulla jo lapsena selviö, että sinäkin haluat näyttelijäksi, vai kiinnostiko sinua jokin muu ala? ”Lapsena ajattelin ensin sillai, että kyllä mustakin näyttelijä tulee, koska vanhemmatkin on. Se tuntui normaalilta. Jossain vaiheessa ajattelin sitten, että mua taitaakin leffa-ala kiinnostaa enemmän. Nuorena aikuisena mieli vaihteeksi muuttui, että eipä musta ehkä näyttelijää tulekaan. Hain TeaKiin 19-vuotiaana ja tipuin toisessa vaiheessa jatkosta. Ajattelin, että tää oli tässä enkä hae kyllä enää. Pidin viisi vuotta taukoa ja sitten ”Perkele, kyllähän mä nyt vielä haen!” ja niin tein ja pääsin sisään. Kyllä näyttelemisestä on nyt tullut mulle ihan ykkösjuttu! Tykkään hommasta tosi paljon.”

Olitko sitten lapsena missään koulun näytelmissä tms. mukana? ”Olinhan mä ala-asteella prinssin neuvonantajana Adalmiinan helmi-näytelmässä, heheh! Aijai, mä näin netistä kuvan, kun joku lapsi oli esittänyt nurmikkoa hahahhah. Kommandomaskissa makasi siinä… Mä en oo koskaan ollut missään harrastajateattereissa ja en ollut tehnyt teatteria yhtään ennen TeaKiin pääsemistä. Muutaman lyhytelokuvan olin tehnyt ja ollut mukana yhdessä sarjassa, mutta ei muuta.”

TeaKiin pääsit 2011, ja valmistuit… ? ”Valmistuin vuonna 2016, tai valmistun. 3.6. käyn hakemassa paperini, se lienee virallinen valmistujaispäivä. Jeee! Kaikki kurssit on hoidettu ja suoritettu. Bileet!” intoilee Eino ja skoolaamme jääteelasien kanssa. ”Ehkä pitää mainita myös, että kävin pankissa just päivittämässä tietoni Gold-pakettiin maisteriksivalmistumisen kunniaksi.”

Pankkiasioista puhuminen vakavoittaa väkisin

 Mikä oli kirjallisen lopputyösi aiheena? Muistat varmaan vielä? ”Heh, juu. Aiheena oli ”Taide ja muuttuva teknologinen ympäristö”. Kirjoitin siinä lähinna YouTubesta, videopeleistä ja virtuaalitodellisuuksista. Se käsitteli lähinnä noita asioita ja sitä, että miten näyttelijäntyötä tullaan pilkkomaan osiin ja miten uuden teknologian kanssa tullaan tekemään töitä jatkossa. Itse oon ollut motion capture-kuvauksissa, näyttelin animaatiohahmoa. Virtuaalilasit on tulleet jo markkinoille, ja varmasti niille tullaan tekemään elokuvia jossain vaiheessa.”

”Taiteellinen opinnäytteeni oli Beverly Hills 90210-näytelmä ja siinä Kellyn rooli. Hienoa, että sinäkin tulit sitä katsomaan.”

Muut mahdolliset opinnot… ”Aliupseerikoulun mä oon käynyt. Mullahan on myös turvatarkastajan perustutkinto, olin turvatarkastajana lentoasemalla hommissa. Olen huolehtinut kansainvälisestä lentoturvallisuudesta, eikö kuulostakin hienolta.”

Oliko sinulla sitten olemassa vaihtoehto B, eli jos et olisi toisellakaan kerralla päässyt TeaKiin, mikä olisi ollut seuraava suunta kenties? ”Oli mulla vaihtoehto, eli hain samaan aikaan Kauppakorkeakouluun ja kävin valmennuskurssinkin. Jos en olisi päässyt TeaKiin, todennäköisesti mä opiskelisin Vaasassa Kauppakorkeassa, koska mun pisteet ei olisi varmaankaan riittäneet Helsinkiin.”

Miksi sitten olet näyttelijä? ”No en minä tiedä! Tää on mun mielestäni ihan helvetin mielenkiintoinen ala ja tää on tosi hauskaa. Haluan ilahduttaa ihmisiä ja herättää ajatuksia, se lienee se ydinasia mulle. Mulla on ollut aina hyvin realistinen kuva itse näyttelijäntyöstä. Vanhemmat tuli tosi väsyneinä näytöksistä kotiin ja tiesin, että työ ei ole mitään punaisia mattoja, salamavalojen räiskettä, kuohuviiniä, lentäviä lauseita ja rapujuhlia. No, olinhan minäkin kirjoittanut pikkupoikana aineen jossa luki ”Minusta tulee isona näyttelijä tai poliisi. Haluan saada ison roolin, jotta saisin paljon rahaa.” Parasta näyttelijänäolemisessa on se, että voi mennä verkkarit ja hihaton paita päällä töihin. Tai siis jos multa kysyttäisi, mitä mulle tulee mieleen sanasta näyttelijä. Ei tule kyllä ekana mieleen se, että pääsisi punaiselle matolle tepastelemaan hieno puku päällä.”

Mikä on ollut tärkein oppi, jonka olet urasi varrella saanut ja mistä/keneltä se on tullut? ”Usein on toistunut se, että mitä enemmän antaa muille itsestään… mitä enemmän suuntaa ulospäin itsestään eikä käännä katsetta itseensä, sen parempi. Improvisaatiokurssi varsinkin opetti tuota, eli mitä paremmin tarjoaa muille, sitä paremmin tilanne tulee menemään. Pitää olla tosi ulospäinsuuntautunut, sillä näytteleminen on asioiden antamista ja tarjoamista.”

Onko sinulla omia ”esikuvia”, joita erityisesti arvostat tai ihailet tietyllä tavalla? ”Tommi Korpela on mun mielestä tosi kova, helvetin hyvä näyttelijä ja samalla tosi koruton tyyppi eikä mikään diivailija. Hugh Jackman taas on tosi kova musikaalitähti, kovassa kunnossa, energinen, hauska ja hyvä esiintyjä. Ja on ollut vaimonsa kanssa yhdessä tosi pitkään, arvostettavaa sekin. Se ei ole mennyt kaikenmaailman hömpötysten perässä. Vaikuttaa siis rehdiltä jätkältä, vaikken tunne koko miestä.”

Kuka olisi sinun unelmiesi vasta/kanssanäyttelijä, jos saisit oikein fantasioida asialla? ”Olis se kyllä hienoa päästä kunnolla vetämään Jack Nicholsonin kanssa. Olis kyllä todella mielenkiintoista, se kun vetää usein ihan mielisairaita rooleja. Tai sitten Anthony Hopkins tai Meryl Streep.”

Entä kenen kanssa laulaisit dueton, vaikkapa karaokessa? ”Dueton? No huh huh. Ketäs näitä laulajia nyt sitten on…Mullahan lyö päässä nyt ihan tyhjää! Pistetään se Hugh Jackman nyt tähän, ja nimenomaan karaokessa”, nauraa Eino ja tätä visioidaan sitten tovi.

Karaokevisio jo vähän hymyilyttää

 Missä eri teattereissa olet näytellyt ja mainitse muutama itsellesi tärkeä roolityö? ”Ryhmäteatterissa olin Liisa Ihmemaassa-jutussa Herttajätkä pari vuotta sitten, Kansallisteatterissa oli Willensaunassa TeaKin Roberto Zucco-juttu (jonka kanssa oltiin Kajaanissa, Joensuussa ja Oulussa sekä myös Ballhaus Ost-teatterissa Berliinissä), Nätyn Teatterimontussa Mykkänäytelmän kanssa ja sitten TeaKissa muutamia eri juttuja (Pikkuporvareita, Läntti, Kolme sisarta, Portti pimeään). Olihan tuo Kellyn rooli Beverly Hills-jutussa iso juttu mulle!”

Onko sinulla jotain roolihaavetta? ”Olisi siistiä näytellä Star Warsissa jedi-ritaria. Ja Bond-pahis olisi myös unelmahomma!”

Mitä sinulle merkitsee ns. ”teatterin taika” ja miten määrittelisit sen, vai voiko sitä edes määritellä? ”Teatterin taikaa ei oo mulle se illuusio, jonka katsojana nään, vaan enemmänkin se yhteinen sävel yleisön kanssa. Yleisö on välillä ihan liekeissä, näyttelijä voi tehdä ihan mitä vaan ja yleisö reagoi kaikkeen mitä teet. Kaikki ollaan yhtä suurta perhettä ja meininki on tosi kova, kaikki vaikutamme toinen toisiimme ja kommunikaatio toimii upeasti joka suuntaan. Välillä olen kokenut tuollaisia hetkiä, ja se on kyllä hieno fiilis. Kun homma toimii niin se toimii, ei sitä osaa perustella mitenkään. Joskus on vaan sellainen 'outo' energia, jota ei voi selittää.”

Mitenkäs Beverly Hillsissä yleisö yleensä reagoi tekemiinne juttuihin? ”Noin muuten yleisöä oli kyllä hyvin, ja reagointitavat vaihtelivat mielenkiintoisella tavalla. Osa liikkui paljon enemmän, osa oli paljon staattisempia. Osa katseli hymyssä suin eikä oikein tiennyt, että miten tässä pitäisi nyt reagoida. Osa taas hekotteli täysin vapautuneesti. Parasta oli se, kun yleisö pyöri siellä meidän joukossa ja tavallaan sekottui esiintyjiin. Sinäkin siellä pyörätuolilla kurvailit… Ei ollut mitään oikeaa tai väärää tapaa olla. Yksi katsoja oli todella rohkea ja tuli ihan viereen katsomaan, jännä kokemus.”

Olisihan sitä voinut itsekin heittää paidan pois ja hypätä paljuun mukaan… Olisin tarvinnut tosin ehkä muutaman rohkaisuryypyn. ”Joo joo, sinne vaan. Siellä sitä fistattiin oikein kunnolla!”

Asiasta toiseen… Mitkä asiat inspiroivat sinua tai saavat innostumaan? ”Hyvät leffat inspiroi mua! Tai asiat, jotka jotenkin vaikuttavat selkärankaan. Joku ei-älyllinen juttu, jota ei vaan tajua miksi se noin kolahtaa. Siinä vaan on jotain taikaa. Esimerkiksi uusin Mad Max-leffa oli visuaalisesti niin hieno, etten tajua. Tässä vaan on tehty jotain niiiin oikein, enkä osannut perustella sitä mitenkään. Miksi haluttiin kertoa sellaisen tyypin tarina, joka ei edes puhu siinä mitään, murahtelee pari kertaa vain ja ajelee aavikolla.”

Podetko ramppikuumetta tai esiintymisjännitystä? ”Kyllä jännittää, ja se on ihan normaalia. Välillä jännittää ihan helvetisti, etenkin ensi-illoissa ja ennakoissa. Ensi-iltaa ennen ei mene ruoka alas ja aamusta muka väsyttää kovasti, vaikkei oikeasti väsyttäisi enää. Tuntuu, ettei jaksaisi mennä ja koko ala tuntuu väärältä valinnalta. Tää ei oo mua varten! Voi kun olisin nyt jossain konttorissa! Miks mun pitää mennä sinne taas nolaamaan itseni ihmisten eteen? Eihän tässä oo mitään järkeä! Sit kun ensi-illasta on selvitty, olo muuttuu ihan täysin ja kaikki on huikeeta.”

Onko sinulle ehtinyt jo muodostua jotain omia rutiineja tai rituaaleja, joita teet ennen esitystä? ”Pienet vartin unet tykkään ottaa ennen esitystä, sellainen pieni rentoutumishetki tuntia ennen. Sitten pieni kupillinen kahvia ja alkulämmittelyt. Itse jutustahan sitten riippuu tosi paljon, että miten lämmittelen. Beverly Hillsiin ei kuulunut mitään kauhean fyysistä, Roberto Zuccossa taas piti tehdä vähän fyysistä alle, koska siinä piti seistä tosi kauan paikallaan ja saattoi tulla huono olo kesken kaiken. Suomenlinnassahan sitten juoksentelin Herttajätkänä tosi paljon paikasta toiseen.”

(Huom. Jäikin muuten kysymättä, että montako kertaa noin pitkä mies kalautti päätään siellä matalissa käytävissä, kun meikäläinenkin joutui kumartelemaan?)

Kerro joku legendaarinen kommellus, joka on sattunut itsellesi tai vierustoverille lavalla. ”Ei oo oikein mitään kunnon kommelluksia vielä sattunut, jotain pientä kyllä eli vaatteita on hajonnut kesken kaiken ja sehän on aina huvittavaa. Tai jos joku unohtaa kokonaisen repliikin, niin kyllähän se vaikuttaa seuraavaan kohtaukseen ja seuraavan kolmen minuutin rytmiin, jos itse on mennyt sössimään jonkun repliikin kanssa tai tullut täydellinen black out. Kerran kävi kokopitkässä improssa sillai, että joku löi mua nyrkillä päähän ja kaaduin maahan. Mä tein tarjouksen, että jäin maahan makaamaan vielä. Tuli uusi kohtaus, jossa Elias Keränen tuli paikalle pastorina ja aloitti ”Tervetuloa muistamaan tätä ja tätä henkilöä”. Mun tarjouksenihan oli, että multa lähti vain taju ja Elias sitten tarjosi mun kuolemaani. Mua alkoi naurattaamaan ykskaks niin paljon, että oli pakko kääntää kasvot pois yleisöstä ja ruumiina hytkyin siinä lattialla sitten kolme minuuttia. Kaikki nauroi. Vakavahenkinen tilaisuus ja urut soi taustalla. Beverly Hillsin tyylilajihan oli sellainen, että se salli pienet kommellukset ja yleisöhän ei olisi varmaan huomannut mitään, jos joku repla olisi jäänyt välistä.”

Kerro joku oikein hyvä muisto. ”Kun olin 9-vuotias, oltiin kuvaamassa yhtä lyhytelokuvaa Turun telakalla. Mä pääsin yhteen isoon öljytankkeriin ja sinne ohjaamoon rämpyttelemään valoja ja muita ohjainlaitteita. Oli jännää ja se oli oikea pienen pojan unelma!” Eino myhäilee.

Tulevia rooleja tai muita töitäsi? ”Syksyllä tulee Rocky Horror Show ja siinä olen Rocky. Luku-ja lauluharkoilla aloiteltiin tässä just. Hyviä juttuja on tulossa, kaikkea en voi kertoa.” (Edit. 2.6. Eino on mukana Aku Louhimiehen ohjaamassa Tuntematon sotilas-elokuvassa Riitaojan roolissa! Huraa!) 

Onko sinulla jotain mottoa? ”Onni suosii rohkeaa.”

Mitä muuta haluaisit itsestäsi kertoa, eli onko jotain olennaista jäänyt kysymättä? ”Olen sinkku! Tiedoksi vaan kaikille”, Eino nauraa ei-niin-vakavissaan. ”Se täytyy myös mainita, että säärikarvani on alkaneet taas kasvaa, kun Kellyn roolia varten ne piti sheivata pois. Tässäpä tärkeimmät.”

Sana on vapaa teatterista tässä kohtaa. ”Okei. Haluaisin kannustaa taiteelliseen rohkeuteen ihan kaikkia teatterin parissa työskenteleviä. Berliini-kokemuksen jälkeen tämmöinen ajatus. Rohkeita taiteellisia valintoja saa ja pitää tehdä! Katsojille myös, että kannattaa yllättää itsensä välillä myös katsojana, eikä mene aina katsomaan vain tietynlaisia juttuja tai tietyn teatterin ohjelmistoa. Voi löytää todella hienoja juttuja.”

Mikä sarjakuvahahmo olisit ja miksi juuri se? ”Varmaankin Aku Ankka. Se on sellainen sähläri, joka pääsee tekemään kaikenlaista ja tarttuu ennakkoluulottomasti haasteisiin eikä pelkää virheitä. Inhimillinen kaveri! Sitä jätkää ei pysty mikään lannistamaan.”

Mitä mieltä muuten olet Iines Ankan ja Akun ja Hannu Hanhen kolmiodraamasta? ”Musta se Iines on vähän kyseenalainen tyyppi, sillä lailla kilpailuttaa Akua ja Hannua. En kauheasti pidä Iineksestä, koska ihmissuhteet ei ole mitään pelejä ja Iines pelaa ikävää peliä. Menee sen mukaan treffeille, kummalla on parempi auto tai enemmän rahaa. Ihan hirvee ihminen! Tai siis ankkahan se on.”

Jos sinusta tehtäisiin supersankarihahmo, mikä olisit ja mikä olisi supervoimasi? ”Se olisi varmaankin joku Supersäätäjä! Se yrittäisi fiksata kaiken kuntoon ja jotenkuten aina vahingossa onnistuisikin.”

Jos saisit viettää päivän naisena, mitä tekisit? ”Jos mä ihan omana itsenäni muuttuisin ulkoisesti naiseksi, kai mä haluaisin katsoa muiden ihmisten reaktioita ja miten muhun suhtaudutaan. Lähtisin kaupungille ja yrittäisin tavata paljon erilaisia ihmisiä. Katsoisin, miten sosiaalisessa tilanteessa toimisin ja minua kohtaan toimittaisi. Toimisin varmaankin ihan normaalisti niin kuin nyt, mutta katsottaisiko sitä mun käytöstäni jotenkin epäsovinana joissakin piireissä?”

Jos ihminen vetäytyisi syksyisin talviunille ja heräisi keväällä, mitä sinä ottaisit omaan talvipesääsi mukaan viihdykkeeksi siltä varalta, että heräätkin kesken kaiken? ”Paljon ruokaa pitäisi olla ja ihan kaikenlaista, mä tykkään erilaisista ruuistakin. Tykkään kyllä itsekin kokata, mutta voisi siellä jotain valmistakin olla. Ja ehkä vähän videopelejäkin. Juomaksi teetä, kahvia, olutta ja mehua. Rieslingiä muutama pullo myös jossain nurkassa. Kirjoja niin novellimuotoisina kuin tietokirjoinakin, jos kerran kavereita ei saa ottaa mukaan.”

Jos rakentaisit puuhun majan, millaisen majan rakentaisit ja mitä sinne ottaisit mukaan? ”Taitaa nuo Etelä-Amerikan alkuperäiskansat rakentaa korkealle puuhun majansa kepeistä, siellä on lattiat ja kaikki. Sellaisen tekisin. Tai vanhaan tammeen, haarautuvien oksien kohdalle pieni mukava suojaisa mökki. Jos majani olisi viidakossa, en mä sinne tarttisi yhtään mitään. Roikuskelisin siellä ja vetelisin liaaneilla puusta toiseen.”

Jos voisit palata aikakoneella menneisyyteen johonkin tiettyyn ajanjaksoon tai tiettyyn hetkeen, mutta et saisi muuttaa historian kulkua, minne menisit? ”Mä menisin feodaaliajan Japaniin, keskiajan Isoon-Britanniaan tai ihan esihistoriallisiin aikoihin, ihmiskunnan syntyyn. Keskiajan väkivaltainen ilmapiiri jotenkin kiehtoo, Japanin kulttuuri, muinainen Kiina. Tietyistä tapahtumista haluaisin nähdä niinkin ikävän tapahtuman kuin Hiroshiman atomipommin.”

Mitä aiot tehdä seuraavaksi? ”Menen personal trainerin luo. Se tekee mulle kehonkartoituksen ja mä en tee mitään.”

Bernard Pivot´n kymmenen kysymystä :

Mistä sanasta pidät eniten? - Kaunis
Mistä sanasta pidät vähiten? - Rivo
Mikä sytyttää sinut? - Energia
Mikä sammuttaa intohimosi? - Tylyys
Mikä on suosikkikirosanasi? - Vittu
Mitä ääntä rakastat? - Linnun laulua
Mitä ääntä inhoat? - Rälläkän ääntä
Mitä muuta kuin omaa ammattiasi haluaisit kokeilla? - Astronautti
Missä ammatissa et haluaisi olla? - Viemärisukeltaja
Jos Taivas on olemassa, mitä toivot Jumalan sanovan sinulle kun saavut Taivaan porteille? - Ehtoota!

Lopuksi muutama video, joissa Eino on mukana :

* Jotain kaunista (Uneton 48 lyhytelokuva) 
* UMK16 Cristal Snow : Love Is Blind
* Jeremy Folderol feat. TiLLy : Little Sister

Edit. 12.10. 2017 Einon omat nettisivut löytyvät osoitteesta www.einoheiskanen.com

Kuvat (c) Teatterikärpänen Talle 

Gimli ja Aragorn lähtökuopissa, jo naurattaakin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Heräsikö ajatuksia? Iloiten otan vastaan kaikki kommentit (ne tosin julkaistaan vasta hyväksynnän jälkeen, roskapostin vuoksi).