Ensi-ilta 9.7. 2014, kesto noin 1h 35min (väliaikoineen)
Ohjaus Mika Eirtovaara
Käsikirjoitus Linda Wallgren
Rooleissa : Kalle Lamberg, Miska Kaukonen ja Tom Petäjä
Perustuu Juha Vuorisen klassikkoteoksiin Kristianin nuoruusvuodet, Kristianin teinivuodet ja Kristian siviilipalvelusmiehenä.
Kesäteatterikauteni huipentui elokuun puolivälissä museon sisäpihalle. Kyllä vaan, Kristianin seikkailuista olen lukenut antaumuksella jo aikoja sitten ja muutamankin kerran nauranut suoraa huutoa julkisissa kulkuneuvoissa, kun olen onnistunut valkkaamaan matkalukemisekseni juuri näitä teoksia. Juha Vuorisen huumori osuu ja uppoaa meikäläiseen ja koskapa todistimme jo muutama vuosi sitten hillitöntä Juoppohullun päiväkirja-spektaakkelia samaisella sisäpihalla, oli Kristianinkin edesottamuksia pakko tulla katsomaan.
Mitä sitä kiertelemäänkään; esitys oli juuri niin törkeän räävittömän hauska kuin odotinkin, ja ehkä vielä enemmänkin. Muutama kohtaus kärväytti melkein naurusulakkeeni. Eipä ole typerämpää näkyä kuin koko perhe hinkkaamassa ja raapimassa vehkeitään mitä erinäisimpiin paikkoihin, kun sattuneesta syystä Kristian oli onnistunut tartuttamaan äitiinsä satiaiset. Älkää kysykö miten tämä edes oli mahdollista. Ihan jokaiseen (kesä)teatteriesitykseen ei pysty myöskään lisäämään lisätehosteiksi joikaavaa pimppiä eikä peenisatrainta, ainakaan kovin luontevasti.
 |
| Pikku-Kristian ja äiskä / (c) Kristian Tervo |
Mitenkäs se juoni? Noh, Kristian (Kalle Lamberg) passitetaan jo nuorena psykiatrin luokse, koska haluaa isona Joulupukiksi. Myöhemmässä vaiheessa poika mm. ostaa ihkaensimmäisen Ratto-lehtensä, tulee yllätetyksi huoneestaan kesken käsitöiden (ja tästähän äitikulta ja isä riemastuivat), rakastuu koulun discossa Memmuun (parrakkaiden naisten invaasio tuntuu jatkuvan, tällä kertaa Miska Kaukosen toimesta), tutustuu Juha Bergiin, tulee hylätyksi ja riutuu rakkauden tuskassa, löytää uuden rakkauden Pikosta (seksikäs Tom Petäjä) ja passitetaan siviilipalvelukseen Santahaminaan.
Takatukat heiluvat, kerma lentää, Duran Duran soi (Duraneista irtoaa heti pisteitä), yleisö tekee aaltoliikettä ja rohkeimmat näyttävät napansa, irvokasta teiniseksiä harrastetaan siinä silmäin alla kunnes Otto-isä (Tom Petäjä) keskeyttää hommat aina pahalla hetkellä. Luulin nähneeni jo kaiken mitä tulee parrakkaisiin naishahmoihin, nyt Miska Kaukonen pisti uuden vaihteen silmään tässäkin hommassa. Poskettoman hulluja hahmoja riittää ovista ja ikkunoista, melkein putosin penkiltä kun Kristianin ihanat työkaverit järkkäsivät pojalle yllätyksen ja alushoususillaan ryntäsivät estradille Thrillerin tahdissa.
 |
| Onni on ihanat työkaverit! (c) Kristian Tervo |
Muutenkin musiikkipuolella liikuttiin tietysti kultaisella 80-luvulla, hittiä hitin perään ja mielelläni minäkin olisin Lionel Richien Hellon tahdissa illan viimeiset hitaat nojaillut, jos joku olisi tullut hakemaan. Kirjojen perusteella Kristianista oli muotoutunut minulle tietynlainen mielikuva kommelluksesta toiseen kulkevasta vähän hömelöstä nuorukaisesta, nyt Kalle Lamberg toi omalla olemuksellaan tähän vielä ison symppislisän. Hurjan söpö Kristian, joka onneksi löysi sitten kavereita Juhasta ja Mikaelista.
Esityksiä on museon pihalla vielä reilun viikon, jonka jälkeen näitä seikkailuita voi nähdä sisätiloissa Linnateatterissa. Liiallisesta nauramisesta voi tulla vatsalihakset kipeäksi ja pelkästä myötätunnosta Kristian-parkaa kohtaan saattaa jonkinlaista jomotusta tuntua takapuolenkin seutuvilla. Kun vedetään överiksi, vedetään sitten kunnolla eikä sinne päin. Extrapisteet törkeänkauheista vaatteista.
Kristianille täydet viisi tähteä ***** ja hullunhauska päätös kesäteatterikaudelleni.
Kristian on muuten Juoppis-kirjojen hahmoista ihan ehdoton suosikkini, permiksen kera tahi ilman!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Heräsikö ajatuksia? Iloiten otan vastaan kaikki kommentit (ne tosin julkaistaan vasta hyväksynnän jälkeen, roskapostin vuoksi).