Ensi-ilta HKT:n Studio Pasilassa 30.8. 2017, kesto noin 2h 15min (väliaikoineen)
Teksti Érik-Emmanuel Schmitt
Suomennos Leo Kontula
Ohjaus Sakari Kirjavainen
Lavastus Juha Mäkipää
Pukusuunnittelu Elina Kolehmainen
Valosuunnittelu Petteri Unkila
Äänisuunnittelu Janne Auvinen
Lavalla : Ilkka Heiskanen ja Heikki Kinnunen
Arvoituksellisia muunnelmia on syntynyt yhteistuotantona Helsingin Kaupunginteatterin, Hämeenlinnan Teatterin, Riihimäen Teatterin, Turun Logomon ja Kuopion Kaupunginteatterin kesken. Ensi-iltansa Helsingissä näytelmä sai elokuun lopulla ja Hämeenlinnassa lokakuussa. Marraskuussa on vuorossa Riihimäki ja ensi keväänä helmikuussa Logomo ja Kuopio. Mielestäni tämänkaltainen yhteistuotanto (kuten Pesärikkokin) on tervetullut juttu, niin tekijöiden kuin katsojienkin näkökulmasta.
Itse suuntasin näytelmää katsomaan Hämeenlinnan Teatteriin lokakuun loppupuolella. Oli varsin ankean pimeä ilta, ja levoton naakkaparvi lenteli tuttuun tyyliinsä Verkatehtaan yläpuolella. Olivat linnut varmaankin levottomia siksi, että tiesivät talossa olevan Heikin ja Ilkan, eivätkä itse pääse katsomaan legendoja.Vaan minäpä pääsin.
Näytelmässä pikkukaupungin lehden paikallistoimittaja Erik Larsen (Ilkka Heiskanen) saapuu tapaamaan syrjäiselle saarelle majoittunutta Nobel-kirjailija Abel Znorkoa (Heikki Kinnunen) haastattelun merkeissä. Haastattelu ei oikein ota tuulta alleen, Znorko kun vastailee ylimalkaisesti ja ylimielisesti kaikkiin kysymyksiin, jos ylipäätään edes vastaa. Larsen pakkaa haastattelukamansa ja vaatteensa moneen otteeseen, sillä homma ei tunnu edistyvän ja muutenkin on varsin ikävä ilmapiiri. Aina hän palaa kuitenkin takaisin, ja hiljalleen koko tilanne onkin kääntynyt päälaelleen.
En halua paljastaa itse juonenkulusta sen enempää, sillä se pilaisi yllätyksen. Käänteitä on luvassa nimittäin useampaankin kertaan. Miesten dialogi on herkullista ja ajatuksia herättävää. Keskustellaan rakkaudesta, himosta, valheesta ja totuudesta, ihmisyydestä yleensäkin. Mieleni teki kirjoittaa ylös muutamiakin lauseita, jäin niitä hetkeksi makustelemaan. "Miten nerokkasti ilmaistu!" Väliajalla kirjoitin kännykkäni muistiinpanoihin ylös yhden lauseen :
Totuus tuottaa aina pettymyksen
Toinen kiintoisa lause löytyi onneksi Hämeenlinnan Teatterin sivuilta, "Mysteerissä on kauneinta juuri sen sisältämä salaisuus, ei totuus jonka se kätkee." Juuri näin. Kiehtovaa! Osittain siksi näin lyhyt tekstikin...
Lyhyestä virsi kaunis. Pidin tästä näytelmästä äärimmäisen paljon, vielä kun tulkitsijoina herrat Heiskanen ja Kinnunen, tuo karismaattinen parivaljakko. Mielelläni olisin katsellut herroja vieläkin lähempää, intiimimmässä tilassa kenties? Verstas-näyttämölle mahtuu vaan niin turkasen vähän porukkaa, joten siinä mielessä päänäyttämö oli osuvampi valinta, mutta tunnelman puolesta...
Esityskuva (c) Aki Loponen, Pictuner Oy
(Näin esityksen vapaalipulla, kiitos Hämeenlinnan Teatteri!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Heräsikö ajatuksia? Iloiten otan vastaan kaikki kommentit (ne tosin julkaistaan vasta hyväksynnän jälkeen, roskapostin vuoksi).