Ensi-ilta 17.1. 2015, kesto noin 2h 10min (väliaikoineen)
Käsikirjoitus Leo Suomela
Ohjaus Kimmo Kahra
Rooleissa : Jussi Johnsson, Mika Piispa, Reijo Kanerva, Sanna Kemppainen, Jarno Kolehmainen, Sami Lanki, Turo Marttila, Leena Rousti ja Tatu Siivonen
Orkesteri : Jani Pola, Ismo Varis ja Pentti Vesala
Suunnilleen kerran vuodessa tapahtuu seuraavaa : henkilö X varaa bussin ja haalii auton täyteen iloista porukkaa, varaa teatteriliput ja sitten suunnataan milloin Turkuun, milloin Lahteen ja milloin mihinkin, riippuen siitä missä päin Suomea herra Xx milloinkin vierailee. Tällä kertaa suuntana oli Lappeenranta ja siellä näytelmä "Mannerheim ja kettujen sota" - musiikillinen revyy Suomen tiestä rauhaan syksyllä 1944. Oltiin siis suhteellisen kaukana meikälikan mukavuusalueelta, noin maantieteellisestikin...
 |
| Jöns Jöns ja lotta Lotta / (c) Ari Nakari |
Ja Lappeenranta kun taakse jäi, mietin hiljaa mielessäin, mitä siitä kertoisin, kysyjille vastaisin... jne. ... Kunnes tiesin vastauksen! Muutama viikko sitten kävin katsomassa KOM-teatterin absurdin Sattumia-näytelmän ja sen innoittamana ostin Daniil Harmsin Sattumia-pokkarin. Seuraava teksti on Harmsin tarinan "Sinfonia n:o 2" innoittama :
Kolme soittajaa on ahdettuna jättikokoiseen radioon. "Miten ne sinne mahtuukin?", mietin. Musiikki soi mallikkaasti ja odotan koko ajan, että oviaukosta tupsahtaa esiin suu maireana Pirkka-Pekka Petelius ja alkaa laulaa "kun keskiyöllä sun eilen baarissa näin, sua katselin mä hiukan ihmeissäin". Ei tullut Peteliusta ja ei tässä ollut tarkoitus kirjoittaa Velipuolikuusta, joten ei siitä sen enempää. Kerron sen sijaan Lotan ja Jönsin rakkaustarinasta.
Lotta Lotta ja Jöns Jöns katsoivat toisiaan pöydän yli ja lempi leimahti heti. Myöhemmin menivät sitten naimisiin ja jatkosta en tiedä sen enempää. Kerronkin sen sijaan Granbackan emäntä Kajsasta.
Rehevä emäntä Kajsa kalasti (tai sanotaanko kuhasti) kranaatteja järveen heitellen. Kas mokomaa. Aina kun Kajsa meni kyykkyyn, kuului POJOINGG-ääni. Aina ei muuten kuulunut. Se jäi harmittamaan. Onneksi kaksi setää soitti ennen radiouutisia ksylofonintapaisella plim-plomplom-plim-plom, se oli kiva juttu. Mutta se tapahtui vain pari kertaa, joten en kerro siitä sen enempää. Kerron sen sijaan sotilasmestari Tahvanaisesta.
Tahvanainen meni hakemaan tärkeää viestiä venäläiseltä tärkeältä mieheltä ja joi itsensä änkyräkänniin sillä reissulla. Yleisö palkitsi spontaanein väliaploodein kännisen Tahvanaisen taiturimaisen kompuroinnin. Olipahan jalkatekniikka! Ei kuitenkaan siitä sen enempää, kerron sen sijaan marasalakka Mannerheimista.
Mannerheim meni pötkölleen ja poltti sikaarin ja kertoi vihjailevasti kaivanneensa erästä herraa joka myös poltteli. Yöpöytänä toimi laatikollinen kranaatteja. Olisi voinut lentää taivaan tuuliin koko Marski, ja se siitä sitten. Mutta ei käynyt niin, joten sananen kuhasta.
Kuha Walewskaan tulee ainakin duchesse-perunaa, kuivaa valkoviiniä, mausteita ja kuhaa. Koristeeksi voi käyttää pakastekatkarapuja. Niitä ei kuitenkaan näytelmässä nähty, joten ei siitä enempiä. Kerron sen sijaan kanasta.
Jättikokoinen broileri tuli tanssimaan lavalle kesken repäisevän rallin. Katsoin vieressäni istuvaa miespuolista henkilöä hämmentyneenä. Suun loksautti auki myös "Äänisen aallot", joka esitettiin nahkakorsetteihin pukeutuneena ja nahkaruoskat soi. Mikki Hiiri oli myös merihädässä ja meripeikko taisi olla itse Stalin. Onneksi Suomen Joutsen (eli Mannerheim) tuli auttamaan. Hakaristi kellui meressä näyttämölle heijastetussa julisteessa ja miehiä seisoi rivissä nakusillaan. Sininen uni olikin punainen uni ja Stalin tuli pyjamabileisiin asianmukaisesti pukeutuneena.
Ja siinä kaikki.
Mannerheim ja kettujen sota tarjosi suuren hämmennyksen ja kaksi tähteä lauluista ja muutamasta hauskasta jiposta. **
ps. Kokonaisuutena itse reissu sen sijaan ei ollut missään nimessä epäonnistunut. Hulvatonta seuraa, aurinkoinen sää, kakku-ja viininmaistiaiset paluumatkalla, mennessä ja tullessa visiitti Matkakeitaalla, ennen teatteria taivaallista vadelma-valkosuklaajuustokakkua ja pelikoneesta paluumatkalla viiden euron voitto.
