KUNU-nukketeatterifestivaalit tulossa pian!

Nyt on herkkua luvassa nukketeatterin ystäville lähiaikoina! Kuninkaallinen Nukketeatteri juhlii kymmenvuotista taivaltaan (aivan kuten Teatterikärpänenkin) ja järjestää KUNU-nukketeatterifestivaalit 24.4. - 28.4. 2019 Hämeenlinnassa.

 "Isäntäteatterin" neljän eri esityksen lisäksi mukana on pari vierailevaa nukketeatteria - Dockteater Svarta Katten Ruotsista sekä kenialainen Kenya Institute of Puppet Theatre. Svarta Katten esittää jo 20 vuoden ajan ohjelmistossaan olleen ja eri puolilla maailmaa kiertäneen esityksen "Varieté" ja kenialainen vierailu on nimeltään "Who Am I". Itse aion käydä tsekkaamassa tietysti molemmat, sen verran kiinnostavilta vaikuttavat, ja onhan se nyt hienoa nähdä kansainvälistä menoa muuallakin kuin Hippaloilla...

 Varsinaisten esitysten lisäksi luvassa on varjoteatterityöpajaa, taiteilijatapaamisia, julistenäyttely sekä Beer and Puppets -tapahtuma Olutravintola Birgerissä.

 Lisätietoa festivaaliohjelmistosta tämän linkin kautta.

 Mikä ihme on Kuninkaallinen Nukketeatteri (aiemmin nimeltään Hämeen Kuninkaallinen Nukketeatteri)? Tutustu tarkemmin teatteriin ja sen tekijöihin tämän linkin kautta.

 Kuninkaallisen Nukketeatterin ohjelmistossa on kaikenlaista niin lapsille kuin aikuisillekin, ja moni esitys on kierrellyt pitkin Suomea jo useamman vuoden ajan. Olen nähnyt teatterin jutuista lähes kaiken (muutama alkuvuosien juttu jäänyt näkemättä) ja kirjoittanutkin niistä. KUNU-nukketeatterifestivaaleilla laajasta ohjelmistosta nähdään esitykset Pinokkio, Kulkurit, Susi ja Punahilkka sekä tuorein Poika ja korppi. Ohessa linkit blogikirjoituksiini. Suosittelen kaikkia, hyvin erityylistä menoa ja meininkiä - hauskaa, ajatuksia herättävää ja opettavaistakin.

Nähdään festareilla! Itse olen ainakin avajaishulinoissa paikalla.

Tasavallan marionetit IX : Vallanvaihtoviikot / Kuninkaallinen Nukketeatteri

Tasavallan marionetit IX : Vallanvaihtoviikot / Kuninkaallinen Nukketeatteri

Ensi-ilta 29.3. 2019, kesto noin 1h 30min (väliaikoineen) , Ravintola Birger

Ohjaus ja käsikirjoitus Antti Kemppainen ja Hannu Räisä
Nuket Hannu Räisä
Verstaalla Hannu Räisä, Joonas Nummela ja Piritta Lemmetty
Äänisuunnittelu Harri Neuvonen

Näyttämöllä : Antti Kemppainen ja Hannu Räisä

(c) Radesign

Mitä yhteistä on Kuninkaallisella Nukketeatterilla (aiemmin nimellä Hämeen Kuninkaallinen Nukketeatteri) ja Teatterikärpäsen puraisuja -blogilla? Molemmilla on 10v-juhlavuosi meneillään, joten kippis sille! Vaalihuuma alkaa olla kohta kuumimmillaan ja yksi varma merkki jonkinsortin vaalien lähestymisestä (mainostaulujen ilmestymisen lisäksi) on se, että Kuninkaallinen Nukketeatteri pläjäyttää ilmoille uuden poliittisen parodian - jo yhdeksättä kertaa! Tällä kertaa esityksen nimenä on Vallanvaihtoviikot.

 Ensi-illassa Ravintola Birgerissä oli tupa täynnä (kuten aina) ja ilma oli sakeana viinihuuruista jo ennen esityksen alkua. Irwiniä kuunneltiin ja itse esitys alkoi taas vaivihkaa. Minusta näiden nukketeatterihommien yksi viehätys on siinä hallitussa kaaoksessa, joka on vienosti havaittavissa näyttämön takana, kun kaksikko Räisä/Kemppainen touhuilee nukkien ja rekvisiitan kanssa. Tällä kertaa Timo Roisilta irtosi heti alkuunsa toinen käsi, mutta se ei menoa ja jytkytystä tuntunut haittavaan, etenkin kun toisessa kädessä oli nakkimuki.

 Petteri Urpo on autoillut kumppaneineen kuminsa puhki ja mitäs nyt sitten. Juha Pipilä yrittää aktivoida työtöntä tositeevee-tyylisellä toiminnalla. Antti Pinne etsii uutta kumppania Sotekymppi-ohjelman kautta. Jussi Allah-Aho on lempeissä saunamajurin lämmittämissä löylyissä ja jää vehkeistään kiinni lauteiden väliin. Löylyä heitellään kyllä siihen malliin, että alkoi vähän kaduttaa se, miksi menin eturiviin istumaan. Hyvin sihisi kiuas kuulemma! "Matut ja satut!" Pekka Kaapisto, Sampo Tammenterho (löytyy heti alussa muuten erikoisesta paikasta...), Bi Andersson, Sari Jeesaaja, Anna-Maija Rikas-on ja tietysti Paavo Käyränen näyttäytyvät myös. Käyränen on kyllä ihan ehdoton suosikkini näistä ja yleisö palkitsee hahmon spontaaneilla väliaplodeillakin. Mukana menossa myös Sauli Fiinistö ja Jenska. Fiinistöillä puhelin soi koko ajan ja kaikenlaista soittelijaa ilmaantuu leukojaan kirjaimellisesti louskuttamaan. Fiinistö istuksii jalka paketissa savun keskellä ja näkee jälleen kaikenlaisia näkyjä ja kokee salamarakkaudenkin.

Pinne ja Pipilä (c) Kuninkaallisen Nukketeatterin arkisto 

 Tunnelma on Birgerissä todella kuuma ja yleisö repeilee tunnistettaville hahmoille, sutkauksille ja ylläreille. On nämä Kuninkaallisen Nukketeatterin jutut kyllä mainioita, ja miten hienoja yksityiskohtia on nukeissa, nyt kun niitä lähietäisyydeltä pääsi taas katselemaan. Käyräsen toinen silmä ja työttömän ukkelin pitenevät jalat muutamana esimerkkinä.... Mieleeni jäi soimaan Lauri Tähkän eräs tuttu biisi.

 Vallanvaihtoviikot on mahdollista nähdä Hämeenlinnan lisäksi myös Tampereella, Helsingissä ja Riihimäellä. Esityspäivät voi käydä tsekkaamassa oheisesta linkistä.

 Kuninkaallinen Nukketeatteri järjestää Hämeenlinnassa huhtikuun loppupuolella Kunu-nukketeatterifestivaalit, joissa "isännän" lisäksi esiintyvät ruotsalainen Dockteater Svarta Katten sekä kenialainen Kenya Institute of Puppet Theatre. Esitysten lisäksi on luvassa mm. keskustelutilaisuuksia. Varsin mielenkiintoinen ohjelmisto! Kannattaa käydä tutustumassa tästä linkistä.

Poika ja korppi / Hämeen Kuninkaallinen Nukketeatteri

Poika ja korppi / Hämeen Kuninkaallinen Nukketeatteri

Ensi-ilta 5.8. 2018 Hippalot-festivaaleilla Hämeenlinnan Miniteatterissa

Kesto noin 30min (ei väliaikaa) , ikäsuositus yli 3-vuotiaille

Ohjaus ja käsikirjoitus Antti Kemppainen
Nuket, suunnittelu ja toteutus Hannu Räisä
Sävellys Antti Polameri
Lavastus Hannu Räisä ja Antti Kemppainen
Äänisuunnittelu Harri Neuvonen
Puvustus Aino Käki
Kuvitus Hannu Lipponen
Julistesuunnittelu Rade Puolakka (c) Radesign

Näyttämöllä : Antti Kemppainen ja Hannu Räisä
Muusikko : Antti Polameri

 Minun piti niin pitää alkupuoli elokuusta totaalista teatteripaussia kerätäkseni voimia syksyn koitoksiin, mutta niin vaan kutsu kävi lasten taidefestareille, Hippaloille, katsomaan suuresti fanittamani Hämeen Kuninkaallisen Nukketeatterin (napakasti lyhennettynä myös Kuninkaallinen Nukketeatteri) tuoreinta ensi-iltaa. Pikkukatsojiakin oli kiitettävästi paikalla heti sunnuntaiaamusta kera vanhempien, ja meitäkin vinkattiin ottamaan toisiamme kädestä kiinni, jos esitys menee liian jännittäväksi.

 Aiemmat näkemäni HKN:n esitykset ovat olleet joko aikuiseen makuun suunnattuja poliittisia parodioita tai lapsille (ja lapsenmielisille) viriteltyjä versioita tutuista saduista ja tarinoista (esim. Pinokkio, Susi ja Punahilkka sekä Saiturin joulu). Tällä kertaa tuttu porukka pääsi jälleen yllättämään meikäläisen astetta vakavahenkisemmällä ja riipaisevan koskettavalla, mutta samalla toivorikkaalla tarinalla yksinäisen pojan ja siipensä loukanneen korpin ystävyydestä sodan keskellä.

 Näyttämön keskellä on yksinkertainen, mutta lämminhenkinen pieni asunto monine kiintoisine yksityiskohtineen. Nuori poika heräilee jälleen uuteen aamuun, toivottelee huomenet seinäänripustetulle perhevalokuvalle ja pienelle nallekarhulleen sekä ruukusta pompahtavalle kukkaselle. Poika keittelee itselleen kupillisen teetä (juoksevaa vettä hanasta, wau!) ja ahkeroi radion parissa. Josko sieltä kuulisi uutisia maailmalta? No, musiikkia ainakin kuuluu ja poika pistää jammaten vauhdikkaasti. Jännästi sitä muuten unohtaa ihan täysin, että nukke ei heilu lavalla itsekseen, vaan herää henkiin kahden mustiinpukeutuneen nukettajan toimesta.

 Päivät toistavat itseään. Poika menee hiljaksiin nukkumaan ja näkee unta, jossa nauru raikaa ja elo on auvoisaa. Koko perhe on koossa ja kaikki on hyvin. Pian unet muuttuvat painajaisiksi - on kovaa melua, marssivia sotilaita, lentokoneita, panssarivaunuja ja hajotettuja taloja. Hajotettuja koteja ja henkensä kaupalla pakenevia ihmisiä. Kunpa kaikki olisikin vain pahaa unta, mutta tämä onkin totista totta ja syy siihen, miksi poika on yksin ja miksi hän toistuvasti haluaa ampua ritsalla ylilentäviä koneita. Pojan unimaailma on muuten nerokkaasti toteutettu varjokuvien ja valaistuksen avulla, ja tätä korosti vielä hieno äänimaailma.

 Talon yli lentelee muitakin kuin lentokoneita ja pian saammekin tutustua siipirikkoon korppiin, joka toivuttuaan laittaa asunnossa ensitöikseen ranttaliksi. Poika ei tästä ole moksiskaan, kiva kun on muutakin puuhaa kuin pommikoneiden kiikarointi ja jatkuva pelon keskellä eläminen. Kärsivällisesti poika suhtautuu linnun pieniin kolttosiin ja voittaa tämän luottamuksen, joka myöhemmin palkitaan niin, että meikäläisellä meni pahasti roskia silmiin loppupuolella.

 Hämeen Kuninkaallinen Nukketeatteri teki sen taas! Taidokkaat nuket yksityiskohtineen (etenkin bunraku-tekniikalla valmistettu poika), lavastuksen moninaiset ovelat kikat, lähes sanaton esitys (sopisi mainiosti kansainvälisillekin estradeille) ja runollisen kaunis tarina musiikkeineen. Lumoavaa!

 Poika ja korppi on seuraavaksi mahdollista nähdä Hämeenlinnan Elomessuilla 11.-12.8. Arx-talon Keinusalissa klo 12 ja 14. Suosittelen lämpimästi, tosin pienimmille ja herkimmille katsojille osittain ehkä liian jännittävää katsottavaa ja kuunneltavaa. Herättää varmasti kysymyksiä! Itselleni ei jäänyt ahdistunut olo, vaan varsin liikuttuneena ja vaikuttuneena salista poistuin.

Esityskuvat (c) Antti Kemppainen

(Näin esityksen kutsuvieraana, kiitos Hämeen Kuninkaallinen Nukketeatteri!)

Presidentin sekoitus / Hämeen Kuninkaallinen Nukketeatteri

Presidentin sekoitus / Hämeen Kuninkaallinen Nukketeatteri

Ensi-ilta 20.1. 2018 Olutravintola Birger Hämeenlinna, kesto noin 1h (ei väliaikaa)

Käsikirjoitus Antti Kemppainen ja Hannu Räisä
Ohjaus Antti Kemppainen ja Hannu Räisä
Nuket Hannu Räisä
Valot ja tekniikka Harri Neuvonen

Näyttämöllä Antti Kemppainen ja Hannu Räisä

 Vaalien lähestymisen (minkä tahansa vaalien) tietää siitä, että Hämeen Kuninkaallisessa Nukketeatterissa alkaa armoton kuhina ja pöhinä, ja Tasavallan Marionetit -sarja aktivoituu jälleen. Näin presidentinvaalien alla sumpit keitetään tietysti Presidentin sekoituksesta, "100 % kotimaista jauhantaa". Matkalla tämänkertaista spektaakkelia katsomaan piipahdimme Prismassa ennakkoäänestämässä varmuuden vuoksi, ettei vain tapahtuisi mitään yllätyksiä illan aikana äänestyssuunnitelmissamme...

 Kovin oli ensi-ilta suosittu! Väkeä lappasi Birgerin ovesta sisään jatkuvalla syötöllä (osa toki saapui ihan vaan iltaakin istumaan) ja taisi tapahtua ylibuukkaustakin. Aina on ilahduttavaa kun halukkaita katsojia on niin paljon, että joudutaan jo myymään ei-oota. Voisi myös sanoa, että vaalisauna oli hyvin lämmitetty varsinaisen esitystilan puolella ja etenkin loppuvaiheessa alkoi tuntua siltä, että happi loppuu ja tipahdan eturivissä penkiltä Paavo Käyräsen ylivertaisen karisman edessä. Kyllä tuntui raikas pakkasilma tervetulleelta, kun lopulta pääsi ihmispaljoudesta ulos.

 Tunnin pläjäyksen aikana käy ilmi, että istuva presidentti on totisesti nimenomaan istuva. Sauli Fiinistö eli tuttavallisemmin Sale se vaan kessuttelee laiskana sohvalla ja katselee Avaraa luontoa, ja Jenskan mukaan harrastaa vain manspreadingia sekä mansplainingia. Nappisilmäinen Jenni alkaa olla aikas kypsä Salen tuprutteluun, tupakansavu kun ei ole hyväksi tulevalle vauvelillekaan, ja kippaa ensitöikseen sohvapöydältä tupakannatsat jalkojemme juureen. Saulin pitäisi aktivoitua hiljalleen vaalikampanjointiin ja kansan pariin, mutta kun ei nappaa ei. Muut ovatkin jo innokkaan vaalityön parissa, ja pääsemme tapaamaan omaa rippikuvalla varustettua astiastoaan kaupittelevaa Paavo Käyrästä (ikisuosikkini, on melkoinen hahmo silmineen kaikkineen), Merja Kyllästä, Tuula Hätäistä, Nils Holgerssonia, Pekka Kaapistoa ja Matti Lantasta. Huutonaurun katsomossa saa aikaan marssin tahdissa paikalle saapasteleva ja siniristilippua kantava Laura Harhasaari. Aika pakkaus!

 Tähän kaikkeen saadaan sotkettua vielä Kelan korvaukset ja Pertsa Marimekko-takkeineen, aktiivimalli, piikkilanka-aidat, Huutokauppakeisari, Kainuun tykkylumikaaos, uuniperunat, Putinin soitto, Dostojevskin koko tuotanto ja Käyräsen kirjoittamat lukuisat kirjat ja näytelmät, vaaligrillin kuumat tentit sekä maalaislääkäri Kiimainenkinen. Fiinistö kokee myös aikamoisen tripin ja näkee ihania näkyjä, Tanjankin kaiketi?

Paavo Käyränen, Hannu Räisä ja Sauli Fiinistö (c) Antti Kemppainen 

Yleisö eli kyllä hienosti mukana tilanteissa ja lähes hysteerinen nauru raikasi tämän tästä. Pientä herpaantumista havaitsin omassa keskittymisessäni ajoittain, johtuiko siitä kun arvon poliitikot jaarittelivat turhan pitkään tapansa mukaan. Eteen päin ja toimintaa kehiin! Hulvattominta antia oli tällä kertaa Paavo Käyräsen isännöimä huutokauppa, jossa tuli myyneeksi kokonaisen kaapiston.

 On tämä Hämeen Kuninkaallisen Nukketeatterin väki mainiota sakkia! Fanitan! Ensi viikolla 100 % kotimaista jauhantaa luvassa Hämeenlinnan uusintavedon lisäksi myös Riihimäellä, Tampereella ja Helsingissä. Kannattaa tsekata ja ihmetellä, miten Paavo tekee " sen silmätempun" ja miten moni aiemmin ääneenlausumaton "ajatus" pääseekään nukkien suusta ilmoille. Juttuihinkin saattaa tulla pitkin viikkoa lisää matskua, riippuu kaiketi siitä, miten kampanjointi etenee.

 Mitenköhän vaaleissa mahtaa käydä? Toivottavasti ei ainakaan niin kuin tämän esityksen päätteeksi...

Julistekuva (c) Rade Puolakka - raDesign Oy