Sotahevonen / Tampereen Teatterin päänäyttämö
Ensi-ilta 22.1. 2010
Ohjaus Tommi Auvinen
Romaanin pohjalta dramatisoineet Janne Auvinen ja Tommi Auvinen
Rooleissa mm. Mikko Rantaniva,Tatu Siivonen,Tom Lindholm,Ville Majamaa,Mari Turunen ja Heikki Hela
Heikki-hevosen nukettajat Hannu Räisä/Henrika Nieminen,Markku Tuulenkari ja Aleksi Isomäki
Taustaa : Arto Paasilinnan 1979 ilmestynyt romaani Sotahevonen on "omistettu kaikille sodissamme kaatuneitten ja kadonneitten hevosten muistolle".Tapahtumat sijoittuvat kevättalveen 1942.Tarinassa neuvostoarmeijan korpraali Vasili Kunitsin (Tatu Siivonen) ja neuvostoarmeijan lentäjäluutnantti Gennadi Savolenko (Mikko Rantaniva) jämähtävät keskelle kainuulaista korpimaisemaa polttoaineen loputtua.Alkaa seikkailu polttoaineen hankkimiseksi,samalla mm. jekutellaan paikallista nimismiestä (Tom Lindholm),tavataan muita hulvattomia hahmoja kylissä ja hankitaan Heikki-hevonenkin markkinoilta.
Plussaa : Rantaniva ja Siivonen tekevät varmaa työtä,kuten aina.Pidin paljon heidän keskinäisistä kohtaamisistaan,kaikissa ei edes sanoja tarvittu kun ilmeet ja eleet kertoivat paljon.Tom Lindholm nimismiehenä oli hulvatonta katsottavaa,jatkuva karttojen kanssa touhuaminen etenkin ja mieletön "kahvittelukohtaus",ihme että pokka pysyy kaikilla...Sivurooleissa nähtiin myös monenkirjavaa sakkia.Lavastus oli toimiva ja pidin todella paljon esim. taakse heijastetuista kuvista ja filminpätkistä.Lentokoneen nousu ja lasku oli hienosti toteutettu!Tulipahan nähtyä myös erikoisin kiuas mitä kuunaan on nähty (Pete Koskinen nimittäin).Heikki-hevonen oli niin aito että ihan kyyneleet nousi silmiin,jokainen hännänheilautus ja paikallaan astelu oli aivan täydellistä!!Villinä laukkaava Heikki-heppa Kunitsin selässään oli upeaa katsottavaa.Musiikkikin osui ja upposi.
Miinusta : ihan muutamassa kohtaa oli liikaa puhetta ja vähän toimintaa,halusin jo juonta eteen päin.Ei muuta moitittavaa!
Muuta : mietin miksi hevosen kyljessä on numero R 245.Käsiohjelmastahan se selvisi sitten : nukentekijä Hannu Räisän Eelis-isä oli haavoittunut Karjalan Kannaksella 24.5. 1942.Liikutuin tästäkin tiedosta.Ihana,lämminhenkinen koko tarina!
Teatterikärpänen antaa Sotahevoselle neljä tähteä **** ja Heikki-hepalle viisi ***** :)
perjantai 19. maaliskuuta 2010
sunnuntai 14. maaliskuuta 2010
Hellyyden ehdoilla
Hellyyden ehdoilla / Tampereen Työväen Teatterin Vanha päänäyttämö
Ensi-ilta 27.1. 2010
Ohjaus Anssi Valtonen
Rooleissa Minna Hokkanen,Petra Saaristo,Mika Honkanen,Kaisa Mattila ja Jari Ahola
Taustaa : Oscar-palkintojakin kahminut tuttu elokuva kertoo Aurora-äidistä ja hänen tyttärestään Emmasta.Äiti ei ole vuosien saatossa oikein tukenut tyttärensä valintoja esim. avioliiton suhteen ja isoäidiksi tulokin on kriisin paikka.Äiti ei myöskään ole sinut oman ikääntymisensä ja yksinäisyytensä kanssa.Tytär muuttaa toiselle paikkakunnalle ja pitkät puhelut aamuisin ovat tärkeä yhteydenpitoväline äidille ja tyttärelle.Äiti suostuu lounastreffeille naapurissa asustavan,rentoa elämäntyyliä kannattavan Garrett-astronautin kanssa.Tapahtumat saavat uuden käänteen tyttären sairastuttua syöpään.
Plussaa : Petra Saaristo (Emma) ja Minna Hokkanen (Aurora) tekevät todella huippua työtä tyttärenä ja äitinä,pidin heidän kohtaamisistaan hyvin paljon.Ihan tuli oma äitisuhteeni välillä mieleen ja sen huomaaminen oli pysähdyttävä kokemus.Mika Honkanen Garrettina tyylitteli hienosti,hänen rentoon tyyliinsä olen voinut aina luottaa.Takuutyötä.Hieman ihmetytti Jari Aholan pieni rooli,aluksi mietin että olipas lyhyt visiitti lavalla mutta tulihan hän lopussa vielä toisessa roolissa.Kaisa Mattilalla useampi pikkurooli esim. Emman ystävättärenä,ihan ok.Musiikista pidin todella paljon!!Lavastus oli toimiva.Muutama kohtaus nousi ylitse muiden,etenkin loppukohtaus tähtitaivaineen,sairaan tyttären kirjeensanelu lapsilleen ja Auroran ja Garrettin kohtaaminen Renoirin parissa makuuhuoneessa ...
Miinusta : ei moitittavaa itse esityksessä,kompakti kaksituntinen oli kestoltaankin sopiva.Sen sijaan yleisön käytöstä jaksan ihmetellä kerrasta toiseen.Miksi pitää kommentoida aina kovaan ääneen vierustoverille esityksen aikana,se on tooodella häiritsevä tyyli monella!!Pitäisi malttaa väliajalle tai kotimatkalle se jutustelu.
Muuta : en olekaan nähnyt Hellyyden ehdoilla-elokuvaa,olen tainnut nähdä vain pätkiä??Jack Nicholsonin muistan,en juuri muuta ... ehdottomasti lainattava jostain !!
Teatterikärpänen antaa esitykselle neljä tähteä **** :)
Ensi-ilta 27.1. 2010
Ohjaus Anssi Valtonen
Rooleissa Minna Hokkanen,Petra Saaristo,Mika Honkanen,Kaisa Mattila ja Jari Ahola
Taustaa : Oscar-palkintojakin kahminut tuttu elokuva kertoo Aurora-äidistä ja hänen tyttärestään Emmasta.Äiti ei ole vuosien saatossa oikein tukenut tyttärensä valintoja esim. avioliiton suhteen ja isoäidiksi tulokin on kriisin paikka.Äiti ei myöskään ole sinut oman ikääntymisensä ja yksinäisyytensä kanssa.Tytär muuttaa toiselle paikkakunnalle ja pitkät puhelut aamuisin ovat tärkeä yhteydenpitoväline äidille ja tyttärelle.Äiti suostuu lounastreffeille naapurissa asustavan,rentoa elämäntyyliä kannattavan Garrett-astronautin kanssa.Tapahtumat saavat uuden käänteen tyttären sairastuttua syöpään.
Plussaa : Petra Saaristo (Emma) ja Minna Hokkanen (Aurora) tekevät todella huippua työtä tyttärenä ja äitinä,pidin heidän kohtaamisistaan hyvin paljon.Ihan tuli oma äitisuhteeni välillä mieleen ja sen huomaaminen oli pysähdyttävä kokemus.Mika Honkanen Garrettina tyylitteli hienosti,hänen rentoon tyyliinsä olen voinut aina luottaa.Takuutyötä.Hieman ihmetytti Jari Aholan pieni rooli,aluksi mietin että olipas lyhyt visiitti lavalla mutta tulihan hän lopussa vielä toisessa roolissa.Kaisa Mattilalla useampi pikkurooli esim. Emman ystävättärenä,ihan ok.Musiikista pidin todella paljon!!Lavastus oli toimiva.Muutama kohtaus nousi ylitse muiden,etenkin loppukohtaus tähtitaivaineen,sairaan tyttären kirjeensanelu lapsilleen ja Auroran ja Garrettin kohtaaminen Renoirin parissa makuuhuoneessa ...
Miinusta : ei moitittavaa itse esityksessä,kompakti kaksituntinen oli kestoltaankin sopiva.Sen sijaan yleisön käytöstä jaksan ihmetellä kerrasta toiseen.Miksi pitää kommentoida aina kovaan ääneen vierustoverille esityksen aikana,se on tooodella häiritsevä tyyli monella!!Pitäisi malttaa väliajalle tai kotimatkalle se jutustelu.
Muuta : en olekaan nähnyt Hellyyden ehdoilla-elokuvaa,olen tainnut nähdä vain pätkiä??Jack Nicholsonin muistan,en juuri muuta ... ehdottomasti lainattava jostain !!
Teatterikärpänen antaa esitykselle neljä tähteä **** :)
torstai 11. maaliskuuta 2010
Arsenikkia ja vanhoja pitsejä
Kai tämän tänne voi jo kirjoittaa,vaikka ensi-ilta on vasta tänään...
Arsenikkia ja vanhoja pitsejä / Helsingin Kaupunginteatterin Suuri näyttämö
Ensi-ilta 11.3. 2010
Käsikirjoitus Joseph Kesselring
Ohjaus Neil Hardwick
Rooleissa mm. Esko Roine,Asko Sarkola,Santeri Kinnunen,Sanna-June Hyde,Mikko Kivinen,Jouko Klemettilä ja Jari Pehkonen
Taustaa : herttaiset mummelit Abby ja Martha Brewster (Esko Roine ja Asko Sarkola...) asustelevat suuressa talossa ja siinä sivussa ovat lahdanneet tusinan yksinäisiä miehiä,jotka ovat haudattuna talon kellariin.Teddy-veljenpoika (Jari Pehkonen) kuvittelee olevansa presidentti Roosevelt ja kaivaa Panaman kanavaa kellarissa.Toinen veljenpoika Mortimer (Santeri Kinnunen) toimii työssään teatterikriitikkona ja suunnittelee menevänsä naimisiin papin tyttären kanssa.Mortimer saa vahingossa selvää iäkkäiden tätiensä puuhista ja vielä kun paikalle pöllähtää kolmas veljenpoika Jonathan (Mikko Kivinen) mukanaan pöhkö tohtori Einstein (Jouko Klemettilä),on soppa valmis...
Plussaa : olen nähnyt näytelmän aiemminkin harrastajateatterin esittämänä,mutta se ei haitannut yhtään.Sarkola ja Roine mummeleina ovat niiiiiin ihastuttavia,heidän touhujaan olisin seurannut pitempäänkin!!Roine oli hieman ronskimpi täti kun taas Sarkola muikeine ilmeineen oli kerrassaan hykerryttävä pakkaus!Pidin myös tohtori Eisteinin olemuksesta ja puhetyylistä.Sanna-June Hyde papin tyttärenä oli jälleen pirtsakka.Lavastuksesta pidin myös,tosin eipä tähän näytelmään oikein muunlaista lavastusta voi tehdäkään...
Miinusta : Mikko Kivinen Jonathanina olisi saanut olla vieläkin pelottavampi,minua ainakin lähinnä huvitti se ulkonäkö.Jotkut kohtaukset olisivat saaneet olla nopeampia,mutta esitys varmaan vielä muotoutuu ajan myötä.
Muuta : oikein hauska näytelmä,suosittelen enkä pelkästään ihanien mummeleiden vuoksi.Viininjuontihommat naurattaa vieläkin :) Olin siis ensimmäisessä ennakossa katsomassa,yleisö tuntui ainakin pitävän naurun määrästä päätellen :)
Teatterikärpänen antaa näytelmälle neljä tähteä **** ja mummeleille viisi ***** :)
Arsenikkia ja vanhoja pitsejä / Helsingin Kaupunginteatterin Suuri näyttämö
Ensi-ilta 11.3. 2010
Käsikirjoitus Joseph Kesselring
Ohjaus Neil Hardwick
Rooleissa mm. Esko Roine,Asko Sarkola,Santeri Kinnunen,Sanna-June Hyde,Mikko Kivinen,Jouko Klemettilä ja Jari Pehkonen
Taustaa : herttaiset mummelit Abby ja Martha Brewster (Esko Roine ja Asko Sarkola...) asustelevat suuressa talossa ja siinä sivussa ovat lahdanneet tusinan yksinäisiä miehiä,jotka ovat haudattuna talon kellariin.Teddy-veljenpoika (Jari Pehkonen) kuvittelee olevansa presidentti Roosevelt ja kaivaa Panaman kanavaa kellarissa.Toinen veljenpoika Mortimer (Santeri Kinnunen) toimii työssään teatterikriitikkona ja suunnittelee menevänsä naimisiin papin tyttären kanssa.Mortimer saa vahingossa selvää iäkkäiden tätiensä puuhista ja vielä kun paikalle pöllähtää kolmas veljenpoika Jonathan (Mikko Kivinen) mukanaan pöhkö tohtori Einstein (Jouko Klemettilä),on soppa valmis...
Plussaa : olen nähnyt näytelmän aiemminkin harrastajateatterin esittämänä,mutta se ei haitannut yhtään.Sarkola ja Roine mummeleina ovat niiiiiin ihastuttavia,heidän touhujaan olisin seurannut pitempäänkin!!Roine oli hieman ronskimpi täti kun taas Sarkola muikeine ilmeineen oli kerrassaan hykerryttävä pakkaus!Pidin myös tohtori Eisteinin olemuksesta ja puhetyylistä.Sanna-June Hyde papin tyttärenä oli jälleen pirtsakka.Lavastuksesta pidin myös,tosin eipä tähän näytelmään oikein muunlaista lavastusta voi tehdäkään...
Miinusta : Mikko Kivinen Jonathanina olisi saanut olla vieläkin pelottavampi,minua ainakin lähinnä huvitti se ulkonäkö.Jotkut kohtaukset olisivat saaneet olla nopeampia,mutta esitys varmaan vielä muotoutuu ajan myötä.
Muuta : oikein hauska näytelmä,suosittelen enkä pelkästään ihanien mummeleiden vuoksi.Viininjuontihommat naurattaa vieläkin :) Olin siis ensimmäisessä ennakossa katsomassa,yleisö tuntui ainakin pitävän naurun määrästä päätellen :)
Teatterikärpänen antaa näytelmälle neljä tähteä **** ja mummeleille viisi ***** :)
sunnuntai 31. tammikuuta 2010
Elämä näyttämöllä
Elämä näyttämöllä / Helsingin Kaupunginteatteri / Studio Elsa
Ensi-ilta 29.1. 2010
Ohjaus Marika Vapaavuori
Rooleissa Lari Halme ja Esko Roine
Taustaa : vanhempi ja nuorempi näyttelijä käyvät keskustelua teatterista ja elämästä yleensä takahuoneessa,välillä käydään parrasvaloissakin
Plussaa : olen aina pitänyt Lari Halmeen tyylistä,nuori mies jolle toivotan todella pitkää ja menestyksekästä uraa.Esko Roine on jo käsite itsessään,hyvin täydensivät tosiaan nämä kaksi loistavaa näyttelijää.Pidin takahuonekeskusteluista kovasti,mukavaa jutustelua.Suurin osa teatteripätkistäkin oli huippukamaa.Huumoria ja surumielisyyttä sopivassa suhteessa.Näytelmän kesto ( n. 1h 15 min) oli juuri passeli,toimiva ratkaisu vetää kaikki putkeen ilman väliaikaa.Ote pysyi hyvin.Lopetus oli hieno,tuli ihan kyynel silmään.
Miinusta : lavastusratkaisu oli osittain outo,kaikki tapahtumat eivät nimittäin näkyneet sivukatsomoon kunnolla.Keskinäyttämön takaosa oli valaistu,muttei minulla ollut hajuakaan mitä siellä taustalla kenties näkyi vai näkyikö edes mitään?Jotkut teatteripätkät menivät multa tyystin ohi ja pari kuollutta hetkeä puudutti hiukan.
Muuta : kotomatkalla näin Esko Roineen rautatieasemalla ja kävin kiittämässä henk.koht.Näytelmästä on vai muutama esitys,joten kiiruhtakaa!!
Elämä näyttämöllä saa neljä tähteä **** :)
Ensi-ilta 29.1. 2010
Ohjaus Marika Vapaavuori
Rooleissa Lari Halme ja Esko Roine
Taustaa : vanhempi ja nuorempi näyttelijä käyvät keskustelua teatterista ja elämästä yleensä takahuoneessa,välillä käydään parrasvaloissakin
Plussaa : olen aina pitänyt Lari Halmeen tyylistä,nuori mies jolle toivotan todella pitkää ja menestyksekästä uraa.Esko Roine on jo käsite itsessään,hyvin täydensivät tosiaan nämä kaksi loistavaa näyttelijää.Pidin takahuonekeskusteluista kovasti,mukavaa jutustelua.Suurin osa teatteripätkistäkin oli huippukamaa.Huumoria ja surumielisyyttä sopivassa suhteessa.Näytelmän kesto ( n. 1h 15 min) oli juuri passeli,toimiva ratkaisu vetää kaikki putkeen ilman väliaikaa.Ote pysyi hyvin.Lopetus oli hieno,tuli ihan kyynel silmään.
Miinusta : lavastusratkaisu oli osittain outo,kaikki tapahtumat eivät nimittäin näkyneet sivukatsomoon kunnolla.Keskinäyttämön takaosa oli valaistu,muttei minulla ollut hajuakaan mitä siellä taustalla kenties näkyi vai näkyikö edes mitään?Jotkut teatteripätkät menivät multa tyystin ohi ja pari kuollutta hetkeä puudutti hiukan.
Muuta : kotomatkalla näin Esko Roineen rautatieasemalla ja kävin kiittämässä henk.koht.Näytelmästä on vai muutama esitys,joten kiiruhtakaa!!
Elämä näyttämöllä saa neljä tähteä **** :)
torstai 28. tammikuuta 2010
Salaa rakas
Salaa rakas / Helsingin Kaupunginteatterin Suuri näyttämö
Ensi-ilta 17.9. 2009
Ohjaus Pentti Kotkaniemi
Rooleissa mm. Santeri Kinnunen,Asko Sarkola,Heidi Herala,Sanna-June Hyde,Sampo Sarkola,Eppu Salminen ja Vuokko Hovatta
Taustaa : 1920-luvulle sijoittuva komedia,jossa isä ei pidä tyttärensä keikarimaisesta kosijasta ja koittaa tuunata hissukasta alaisestaan sopivan kosijan.Max-paralla ei ole käytöstapoja eikä minkäänlaisia kokemuksia naisista,joten sopiva ex keksitään postikorttikuvasta ja soppa on valmis.
Plussaa : vaatetus sopi hyvin ajan henkeen,Asko Sarkola ja Heidi Herala vanhempina olivat huippu pari.Jännää miten pienillä eleillä ja ilmeillä saadaan mainiota työtä aikaan,hulppeita olivat myös kävelytyylit joilla opetettiin vävykokelasta tavoille:) Sampo Sarkolalla keikarina oli myös mahtavia tyylejä ja hän kuulostaa muuten aivan isältään.Santeri Kinnunen Maxina oli myös oivaa katseltavaa.Yleensä en ole jostain syystä pitänyt Vuokko Hovatasta,tällä kertaa pidin hänen roolistaan kuuluisana elokuvatähtenä.Eppu Salminen tähden miesystävänä oli ehkä liikaa uhoava,ylinäytelty (tai sen tarkoituskin kai oli olla sellainen).
Miinusta : joissakin kohdissa asioiden selittely venähti liian pitkäksi,alkoi väsyttämään.En pitänyt myöskään pomppivista ja kiljuvista neideistä ja väliaikatytöstä.
Muuta : odotin ehkä vieläkin hulvattomampaa menoa,tämä oli tällainen hauska perushupailu
Salaa rakas saa kolme tähteä *** ja Asko Sarkola viisi ***** :)
Ensi-ilta 17.9. 2009
Ohjaus Pentti Kotkaniemi
Rooleissa mm. Santeri Kinnunen,Asko Sarkola,Heidi Herala,Sanna-June Hyde,Sampo Sarkola,Eppu Salminen ja Vuokko Hovatta
Taustaa : 1920-luvulle sijoittuva komedia,jossa isä ei pidä tyttärensä keikarimaisesta kosijasta ja koittaa tuunata hissukasta alaisestaan sopivan kosijan.Max-paralla ei ole käytöstapoja eikä minkäänlaisia kokemuksia naisista,joten sopiva ex keksitään postikorttikuvasta ja soppa on valmis.
Plussaa : vaatetus sopi hyvin ajan henkeen,Asko Sarkola ja Heidi Herala vanhempina olivat huippu pari.Jännää miten pienillä eleillä ja ilmeillä saadaan mainiota työtä aikaan,hulppeita olivat myös kävelytyylit joilla opetettiin vävykokelasta tavoille:) Sampo Sarkolalla keikarina oli myös mahtavia tyylejä ja hän kuulostaa muuten aivan isältään.Santeri Kinnunen Maxina oli myös oivaa katseltavaa.Yleensä en ole jostain syystä pitänyt Vuokko Hovatasta,tällä kertaa pidin hänen roolistaan kuuluisana elokuvatähtenä.Eppu Salminen tähden miesystävänä oli ehkä liikaa uhoava,ylinäytelty (tai sen tarkoituskin kai oli olla sellainen).
Miinusta : joissakin kohdissa asioiden selittely venähti liian pitkäksi,alkoi väsyttämään.En pitänyt myöskään pomppivista ja kiljuvista neideistä ja väliaikatytöstä.
Muuta : odotin ehkä vieläkin hulvattomampaa menoa,tämä oli tällainen hauska perushupailu
Salaa rakas saa kolme tähteä *** ja Asko Sarkola viisi ***** :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)