torstai 27. kesäkuuta 2013

Hämeenlinnan kesäteatterin avoimet harjoitukset

Keskiviikkona 26.6. järjestettiin Hämeenlinnan kesäteatterissa avoimet harjoitukset, joissa yleisö sai tunnin ajan seurata näytelmän syntyä ja samalla katsojat saivat maistiaisia siitä, mitä tuleman pitää.

 Itse menin paikalle jo pari tuntia ennen muun yleisön saapumista. Yksi uusi kohtaus oli juuri saatu kutakuinkin valmiiksi, ja se esitettiin uudelleen heti tuoreeltaan ihan minua varten. Herkkä kohtaus kahden erilaisen rakastavaisen välillä... Edellisistä näkemistäni harjoituksista poikkesi eniten se, että nyt mukana oli myös musiikkia. Osku Paappanen kurkisteli takuulla kuuman asuntovaunun kätköistä ja loihti ilmoille monenlaista tunnelmapalaa - tuttuja kappaleita, jotka varmasti koskettavat katsojia monellakin eri tapaa, tuovat kenties muistoja mieleen jostain menneestä. Itselleni vahvimmat muistot musiikin sijaan nosti myöhemmin isomman yleisönkin edessä harjoiteltu kohtaus Tuntemattomasta sotilaasta. Kohtaus sisältää parikin yllätysmomenttia, tutut vuorosanat saavat ihan uuden merkityksen ja ainakin itseäni koskettaa tämä kohtaus hyvin voimakkaalla tavalla, positiivisessa mielessä. Ne muistot ne muistot ...

Hehkeä juontaja / kuva Teatterikärpänen 

Viime vuonna kesäteatterin Sakespearen kootut theokset-näytelmässä nähtiin erinäisiä versioita tutuista television reality-ohjelmista, ja tällä kertaa käsittelyssä on ainakin Suurin pudottaja. Unohdetut kesäteatterihahmot kisaavat, ja voittaja saa kunnian esittää suosikkikohtauksensa vielä kerran, tai jotain sinne päin. Kisan juontajana toimii hehkeä ja timmi, moninkertainen fitness- ja vaikka mikä mestari Sidu Lonkero (Mira Taussi). Alkujuontoa ja lennokkaita kuvioita harjoitellaan muutaman kerran ja ensimmäinen finalisti esittäytyy. Kaunis Veera (Marika Heiskanen) kertoo, mitä hänen elämäänsä tällä hetkellä kuuluu. Ei ole helppoa, ei Veeralla eikä Marikallakaan, joka ei saa aluksi oikeaa tunnetilaa päälle. Toistojen myötä oikea rytmi löytyy kuitenkin.

Kaunis Veera saapuu 

 Parisen tuntia vierähti nopeasti, näyttelijät pitivät pienen huili-ja juomapaussin ja sitten alkoikin yleisöä hiljaksiin valumaan paikalle. Kovasta helteestä huolimatta ihmisiä saapui avoimiin harjoituksiin aika mukavasti ja ikäjakauma oli myös laaja, mikä on aina positiivista. Aluksi harjoiteltiin jo mainitsemani kohtaus Tuntemattomasta sotilaasta, se sujui oikein mainioissa merkeissä ja seuraavaksi siirryttiinkin Tukkijoelle. Tuukka Huttunen myös kertoi vähän taustoja esityksen synnystä ja tekijäporukkakin tietysti esiteltiin. Tukkijoella-näytelmä lienee yksi suosituimmista kesäteatterinäytelmistä, ja mikäs suomalaiseen kesään paremmin sopisikaan kuin salskeat tukkilaiset ja viehkeät neidot, asianmukaista musiikkia unohtamatta. Hahmogalleriahan on melkoinen, joten näytelmän toteutus neljällä näyttelijällä on haaste, mutta tällä porukalla se ei tuota minkäänlaisia ongelmia. Paitsi ehkä silloin, kun yhdelle lankeaa kahden hahmon esittäminen ja molempien pitäisi olla estradilla dialogissa tismalleen samaan aikaan... Ratkaisu on yksinkertainen mutta nerokas.

 Yleisö ainakin tuntui tykkäävän näkemästään, hervottomat käänteet irroittivat monet naurut ja eräskin vanhempi rouvashenkilö jo keinahteli paikallaan ja lauloi mukana "vielä niitä honkia humisee"-kipaleessa. Juuri näin! Tukkijoelta siirryttiin perinteisiin rakkauskohtauksiin, jossa lemmentuskainen mies on valmis tekemään mitä tahansa valloittaakseen mielitiettynsä sydämen ja ennen kaikkea raottaakseen aitan ja vähän muunkin ovea. Kohtaus on aika hillitön ja yleisö ulvoo naurusta.

 Tunti vierähti nopeasti, kuten usein silloin käy kun on mukavaa. Jäin vielä istumaan toviksi katsomoon. Keskusteltiin siitä, miten suuri merkitys yleisöllä on, koska palaute on välitöntä. Se joko osuu ja uppoaa tai menee hutina ohi, ja tällä kertaa tuntui ainakin siltä, että varsin oikealla tiellä ollaan. Harjoitukset jatkuivat vielä Tukkijoella-kohtauksen koreografian hiomisen merkeissä. Mira Taussi näytti mallia ja Marika Heiskanen ja Mikko Bredenberg pistivät jaloilla koreasti. Toistoa tuli sen verran, että laulettu kappale jäi korvamadoksi päähäni ja soi tälläkin hetkellä.



Kotiin hyväntuulisena pyöräillessäni päässäni soi kuitenkin eräs toinen kappale, jota Tuukka Huttunen antaumuksella harjoitteli ja lauloi loppuharjoitusten ajan rekvisiitan kera ja ilman. Monella pyörii varmasti katsomossa sukat ja muut vetimet jaloissa kun tositoimiin päästään, on nimittäin semmoista menoa luvassa...

 Ja ei, kappale ei ole Oskun netin kätköistä löytämä savonmurteella viännetty Satumaa.

 Pari viikkoa ensi-iltaan! Esityskalenterihan löytyy täältä, joten pian lippuja varaamaan, sillä jälkikäteen on taas turha rutista, että "voi hitsi kun niin piti tulla katsomaan mutta kun sitä ja tätä". Tämä on nimittäin nähtävä!

2 kommenttia:

  1. ...hehhh..voin kuvitella hyvinkin nuo naurupyrähdykset "-ulvomiset" yleisössä,joita etenkin viimekesän esityksessäkin oli...josta seurasi mahalihaskipu :D ...siispä esitystä odottelemaan..lippuhan on jo. :D

    VastaaPoista
  2. Kävin heti blogissasi, nähdään huomenna buffassa.

    VastaaPoista

Heräsikö ajatuksia? Iloiten otan vastaan kaikki kommentit (ne tosin julkaistaan vasta hyväksynnän jälkeen, roskapostin vuoksi).