Ensi-ilta 9.10. 2014, kesto noin 1h 30min (väliaikoineen)
Koreografia ja käsikirjoitus Jyrki Karttunen
Valosuunnittelu ja lavastus William Iles
Sävellys ja äänisuunnittelu Tuomas Fränti
Pukusuunnittelu Karoliina Koiso-Anttila
Naamiointi ja kampaukset Milja Mensonen
Videot Matias Ojanen, William Iles ja Jyrki Karttunen
Tanssijat : Sofia Ylinen, Mikko Paloniemi, Sofia Hilli, Eero Vesterinen, Heidi Naakka, Jenni-Elina von Bagh, Kai Lähdesmäki ja Jyrki Karttunen.
Keijukaisneuvos Koo eli "oppineita mietteitä keijujen (ja muiden henkiolentojen) ymmärtämiseksi". Olen havainnut pitäväni kovasti teatteriesityksistä, joissa on jollain tavalla tanssin liikekieltä mukana. En nyt tarkoita isoja musikaaleja näyttävine tanssinumeroineen, vaan vähän pienempiä produktioita. Ihme onkin, että vasta nyt löysin tieni katsomaan tanssiteatteria! Parempi myöhään kuin ei milloinkaan...
Heti saliin astuessani minut valtasi sama tunne kuin yli 35 vuotta sitten päästessäni ensimmäistä kertaa koulun kanssa katsomaan Punahilkka-näytelmää Hämeenlinnan Kaupunginteatteriin. Kiehtova, maaginen värimaailma kutkutteli mielikuvitusta heti mukavalla tavalla - mitähän kohta tapahtuu, sillä kaikkihan on mahdollista!
Itse Keijukaisneuvos Koo (Jyrki Karttunen) on hiukan höpsähtäneenoloinen herra, jonka johdattelemana lähdemme yhteiselle matkalle aikaan ja keijukaisten maailmaan. Minullekin tuli täytenä yllätyksenä se, että on olemassa eri viikonpäiville eri keijut, joiden kuuluu putkahdella esiin juuri oikeassa järjestyksessä, koska muutenhan viikko menee ihan sekaisin. No, Lauantai (Jenni-Elina von Bagh) tupsahteli lavalle ilkikurisesti aina väärään aikaan ja lapset katsomossa tästä riemuiten ja varoitellen aina muistivatkin huudella. Ja tietenkin kun tuli Lauantain oikea vuoro saapua, mokoma halusikin pitää rokulipäivän. Tyypillistä!
Maanantai alkaa käynnistyä vihdoin / (c) Marko Mäkinen |
Aikuisia tuntui huvittavan erityisesti Maanantai (Sofia Ylinen), joka pyllähti kumoon heti alkuunsa ja muutenkin tämä keiju tuntui tarvitsevan muita enemmän tukea käynnistyäkseen. Tiistai (Mikko Paloniemi) ja Torstai (Eero Vesterinen) kantoivat hiuksissaan pieniä ärripurri-hahmoja. Tiistaissa nämä vihulaiset aiheuttivat levottomuutta ja paineita onnistua, koska tiistaisin ei ole enää varaa kaatuilla maanantain tapaan. Torstain keijulle pikkuhahmot taas toivat lisää intoa ja voimaa.
Tiistai, pieni kiukuttelija ja Keijukaisneuvos / (c) Marko Mäkinen |
Lavalla nähtii myös nyrkkeilyottelu, joka oli itse asiassa koreograafinen variaatio nyrkkeilykohtauksesta Chaplinin elokuvasta Kaupungin valot. Torstai myös ihastui ja suorastaan liiteli ilman halki kevein askelin. Tunnelma oli useastikin hyvin unenomainen. Itsekin unissani otan monesti muutaman pomppuaskeleen ja lentelen tien ylitse. Lentelykohtauksessa takaani kuului ihastunut huokaisu "Olispa vähän siistiä osata lentää noin!" Niinpä!
Nautin suunnattomasti tästä esityksestä! Ihastuttavaa ja omanlaistaan liikekieltä jokaisella keijulla (oma suosikkini oli näistä hassu Tiistai), perhosia ja tulikärpäsiä ja tähtiä. Värejä ja kauniita kuoseja puvuissa, huomaa että näihin oli panostettu kunnolla. Tajusin välillä itsekin keinuvani penkissä liikkeen mukana puolelta toiselle. Hurmaavaa musiikkia, joka vei mennessään! Ihanaa oli huomata lapsikatsojien eläytyminen ja ilo ja riemu. Tästä riittää varmasti kerrottavaa pitkäksi aikaa. Esitys upposi hienosti monenikäisiin katsojiin (tosin lähistöllä joku näpräsi kännykkäänsä ihan koko esityksen ajan, arrrrgh!) ja eri asiat huvittivat ja liikuttivat. Lopuksi kaikki viikonpäiväkeijut tanssahtelivat iloisina kimpassa ja hyvässä sovussa, koska muutenhan viikot olisivat yhtä kaaosta koko ajan. Mieleeni jäi tosin se, ettei se aina kuitenkaan mene niin kuin on ennalta määrätty. Keskiviikkoisinkin voi kompastella ja sunnuntaina voi sataa, ja vaikka olisi mahikset tehdä ihan mitä huvittaa, silti ei aina vaan huvita.
(c) Marko Mäkinen |
"Vaikuttava ja lumoava!" sanoo sisäinen jormauotiseni tyytyväisenä näkemäänsä ja kokemaansa. Ehdottomasti jatkossakin aion käydä tanssiteatteria katsomassa!
Keijukaisneuvos Koo ja koo koo koo koo saa vahvat neljä tähteä ****.
(näin esityksen pressilipulla)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Heräsikö ajatuksia? Iloiten otan vastaan kaikki kommentit (ne tosin julkaistaan vasta hyväksynnän jälkeen, roskapostin vuoksi).