sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Näyttelijätär / Hämeenlinnan Teatteri

Näyttelijätär / Hämeenlinnan Teatteri

Ensi-ilta 21.9. 2013, kesto väliaikoineen noin 2 tuntia

Käsikirjoitus Outi Popp

Ohjaus Arja Pessa

Kapellimestari Pedro Hietanen

Näyttelijätär Ritva Oksanen

Taustaa : "Näyttelijätär" on läpileikkaus Ritva Oksasen 50 vuotta kestäneestä urasta, ja siinä nähdään ja kuullaan katkelmia muutamista tunnetuimmista ja rakastetuimmista roolitöistä sekä kappaleita vuosien varrelta. Lavalla Ritvaa säestää hänen luottosäestäjänsä Pedro Hietanen.

Näyttelijätär / kuva Tommi Kantanen, HML:n Teatteri

Plussaa : Pidin esityksen aloituksesta kovasti. Pimeä lava, yllättäen valokeilassa Ritva Oksanen pitkässä, mustassa ihoamyötäilevässä puvussaan. "Kuunnelkaa, kun minä kerron teille." Ja mehän kuunnellaan. Tarina alkaa Teatterikoulusta, jossa piti löytää lumihiutaleen syvin olemus, mistään ei meinannut tulla mittään ja Ritvalle suositeltiin lappuliisan ammattia. Sitkeys kuitenkin palkittiin, "jotain" syttyi ja loppu onkin suomalaista teatterihistoriaa. Asusteiden vaihdolla siirrytään roolihahmosta toiseen. Itselleni tutuin oli hieno, tosin pitkähkö pätkä Pirkko Saision kirjoittamasta Elämänmeno-sarjasta, joka nähtiin ensimmäistä kertaa 70-luvun loppupuolella. Myös katkelmat Hämeenlinnan Teatterissa aikoinaan esitetyistä Marlenesta ja Maria Callasin Mestariluokasta olivat minulle hyvin tuttuja. Mieleeni jäi jo silloin Ritva Oksasen monipuolisuus : toisaalla hän esittää suurta diivaa, toisaalla taas hyvinkin tavallista, tosin koviakokenutta työläisnaista. Kaikkia roolihahmoja yhdistää se, että naiset ovat hyvin vahvaluonteisia eivätkä anna periksi helpolla. Ja sitten saatetaan tempaista kiivastempoinen Iitin Tiltu-kipale siihen väliin vielä. Lauluvalinnoista pidin paljon, loppukliimaksina huikea "Tuli mies", joka nosti ihokarvat pystyyn ja jota olen itsekin antaumuksella rallatellut pikkutyttönä. Juuri siihen kappaleeseen minulla henkilöityy Ritva Oksanen.

Marlene / kuva Tommi Kantanen, HML:n Teatteri

Miinusta : Olisin toivonut kappaleiden ja näytelmäkatkelmien väliin hieman tarinointia ja alustusta, sillä kaikki pätkät eivät olleet minulle tuttuja enkä tohtinut rapistella käsiohjelmankaan kanssa kesken esityksen. Usein jäi hämärän peittoon se, että puhuuko nyt lavalla Ritva itse vai joku hahmo. Ritva Oksanen pysyy aikamoisena mysteerinä edelleen minulle, ja nimenomaan Suurena Taiteilijana. Näyttelijätär, nimi on kyllä nappivalinta. Pieniä muistoja olisi saanut olla enemmänkin, kuten oli esimerkiksi se, miten kerran oli nukahdettu lavalle...En oikein pitänyt siitä, että käsikirjoittaja Popp kävi tämän tästä tuomassa asustetta lavalle ja oli itsekin vaihtanut usein asua tulevan mukaan. Turhaa mielestäni, olisi toiminut paremmin se, että Ritva itse olisi vaikkapa jostain mystisestä arkusta kaivellut rekvisiittaa. Osa kappalevalinnoista ihmetytti myös. Espanjankielinen Syksyn sävel oli aika jännänkuuloinen, mutta olivatko muut kappaleet joskus oikeasti kuuluneet Oksasen repertuaariin? "Mun sydämeni tänne jää" taisi selkeästi viitata nimenomaan näyttämöön? Mikä ettei, sinnehän se omakin sydämeni on jäänyt aikaa sitten.

Muuta : Ensi-ilta oli samalla Ritva Oksasen 50v-taiteilijajuhla ja paikalla nähtiinkin paljon tyylikkäitä herroja ja daameja parhaat päällään. Kulttuurinnälkäisille riitti bongattavaa niin näyttelijöistä, ohjaajista kuin kirjailijoistakin. Paljon tuttuja kasvoja. Ja voi sitä kukkien ja lahjojen määrää! Esitys päättyi juhlapuheisiin ja onnitteluihin näyttämöllä. Itselleni mieleenpainuvin oli Suomen Näyttelijäliiton puheenjohtaja Mikko Hännisen onnittelupuhe, jonka päätteeksi Ritvalle ojennettiin kunniamerkki ja kunniajäsenyys. Mieleeni jäi etenkin se, että näytelmät ja roolityöt eivät koskaan katoa, sillä niillä kirjoitetaan pysyvä muisto ja jälki ihmisten sydämiin. Miten totta! Myös Hämeenlinnan Teatterin näyttelijät toivat oman tervehdyksensä, nähtiinhän Ritva täällä muutama vuosi sitten Niskavuoren Loviisan upeassa roolissa. Juhlat jatkuivat vielä Vanajanlinnassa, jonne en sentään lähtenyt mukaan.

Tästä heräsi sellainen ajatus, että keiden kaikkien taiteilijajuhlissa sitä tulevaisuudessa kenties pääsee olemaan mukana!

Teatterikärpänen antaa Näyttelijättärelle neljä tähteä ****. 

Mikko Hänninen pitää puhetta / kuva Jiri Halttunen
Ritva ja kukkameri / kuva Jiri Halttunen
Kerran vielä Tuli mies! / kuva Jiri Halttunen

2 kommenttia:

  1. Luinpa juuri tämän esityksen ponnistamana tehdyn kirjan ja jotenkin tuli sellainen kutina, että sulla saattaisi olla täällä arvio esityksestä. :) Oikeassapa olin, mahtavaa. Itse en ole Ritva Oksasta nähnyt lavalla kuin yhden laulun verran, sekin oli vakuuttavaa, ja nyt vähän harmittaa että tätä ei nähnyt. Laulurepertuaari Oksasella kyllä oli kirjan perusteella hurjan laaja ja monipuolinen, en näistä esityksen kappaleista tiedä mitä olivat, mutta moneen on taiteilija kyllä ehtinyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kuule, Näyttelijätärtä esitetään tämän tästä edelleen muilla paikkakunnilla. On ollut ainakin Espoossa, Lahdessa, Kouvolassa, Tampereella (?). Vierailunäytöksenä siis.

      Poista

Heräsikö ajatuksia? Iloiten otan vastaan kaikki kommentit (ne tosin julkaistaan vasta hyväksynnän jälkeen, roskapostin vuoksi).