Shrek-musikaali / Jyväskylän Kaupunginteatteri

Shrek-musikaali / Jyväskylän Kaupunginteatterin suuri näyttämö

Suomenkielinen kantaesitys 7.9. 2013, kesto noin 2h 45min (väliaikoineen)

Teksti ja laulujen sanat : David Lindsay-Abaire

Musiikki : Jeanine Tesori

Ohjaus ja suomennos : Kari Arffman

Koreografia : Sari Louko

Kapellimestari : Jyrki Heikkilä

Rooleissa : Otto Kanerva, Maria Lund, Henri Halkola, Joni Leponiemi/Kari Arffman, Lauri Forstén/Sisu Kiuru/Mikael Taivassalo, Salli Suvalo, Jouni Innilä, Helmi Huhtaniemi/Ellenoora Koponen/Emma Mangeloja, Jouni Salo, Piia Mannisenmäki, Tytti Vänskä, Jukka-Pekka Mikkonen, Hannu Lintukoski, Laura Suonperä, Lauri Kalpio, Elsa Kalervo, Rasmus Tirronen, Neija Välilä, Roosa Karhunen, Joonas Vesalainen, Kimmo Riikonen ja Raisa Vattulainen

Fiona, Shrek ja "yhteinen sävel" ? / kuva Sami Heiskanen, JKT

Taustaa : Shrekin tarina on saanut alkunsa vuonna 1990, jolloin ilmestyi amerikkalaisen William Steigin kirjoittama kirja vihreän jätin seikkailuista. Dreamworks loi Shrekistä animaatiohahmon vuonna 2001 ja elokuva voitti parhaan animaatioelokuvan Oscarin vuonna 2002. Ensimmäinen musikaaliversio esitettiin New Yorkin Broadwaylla 2008, ja sittemmin sitä on esitetty mm. Englannissa, Puolassa ja Ranskassa. Musikaalihan kertoo jätti Shrekistä, jonka ilkeämielinen lordi Farquaad passittaa pelastamaan tornista kaunista Fiona-prinsessaa. Lordi kaavailee Fionasta itselleen vaimoa, ja näin hänestä tulisi kuningas. Tornia vartioi vielä lohikäärme, joten tehtävä ei tule olemaan helppo. Onneksi Shrek saa avukseen puheliaan Aasin. Toisaalla taas joukko satuhahmoja on edelleen Farquaadin toimesta karkoitettu kotikaupungistaan Dulocista, ja hahmot nousevat kapinaan. Onnistuuko Shrek tehtävässään ja saako Farquaad haluamansa? Jännää...

Shrek (Otto Kanerva) ja lordi Farquaad (Joni Leponiemi) / kuva Sami Heiskanen, JKT

Plussaa : Kyllä ei jää kenellekään epäselväksi, että värikästä menoa tulee olemaan luvassa. Näyttämön peittää valtaisa vihreä esirippu, ja sitten jo mennäänkin. Shrekin vanhemmat lähettävät 7-vuotiaan poikansa maailmalle kertoen kaikista suuren maailman ihanuuksista, mikä lopuksi kuitataan lauseella "Ei vaineskaan". Laulujen sanat ja repliikit sisältävätkin kaikenlaisia nokkeluuksia ja koko ajan täytyykin olla vähän skarppina. Nuori Shrek aiheuttaa kyläläisissä pelkoa ja iljetystä ulkonäöllään, ja niin jätti muuttaa asustelemaan yksistään suolle. Vihreä sankarimme ei juuri kainostele, ja röyhtäilee ja piereskelee antaumuksella. Kukkaset nauraneet ei... Otto Kanerva on kyllä niin nappivalinta päärooliin! Puhuva Aasi (Henri Halkola) on taas oma tapauksensa, tältä "karvanavigaattorilta" tulee juttua koko ajan. Mainio tapaus! Monet hörönaurut irtosi kyllä ensi-iltayleisöltä, tekstiin kun oli tungettu kaikenlaista aina Matista ja Teposta Vermon ravihevosiin ja Loton virallisista valvojista V. Keskisen kauppaan. Nuori Fiona lauloi todella kauniisti (kuka neitokainen mahtoikaan ensi-illassa olla hänen roolissaan?) ja malttamaton prinsessa ei satukirjasta kaikkia kohtia tylsistymisen vuoksi edes viitsinyt lukea. Päivät kuluvat ja pelastajaa ei saavu. Maria Lund on täydellinen Fiona, niin ulkonäöltään kuin muutenkin. Räiskyvä persoona ja sopivan kipakka, ja taitaa niin tanssiaskeleet kuin laulupuolenkin. Takanani istunut nuorukainen kommentoi väliajalla laittavansa lehteen ilmoituksen, jossa lukee "Etsitään Fionan näköistä naista tyttöystäväksi". Toimii! Porukka on täynnä hulvattomia hahmoja, joista suosikkini olivat naisten vaatteisiin mieltynyt susi (Jouni Salo) ja ikisuosikki Piparkakkupoika (Tytti Vänskä), joka irrotteli laulunumerollaan kunnolla. Ehdoton ykkönen oli kuitenkin lyhyenläntä suuruudenhullu ja teatraalisesti elehtivä lordi Farquaad (Joni Leponiemi). Mies kipitti minkä kerkesi pikku jaloillaan pitkin näyttämöä ja esitti muutaman hallitun tanssikuvionkin. Komeasti lordi myös lauloi ja taisi saada illan komeimmat aplooditkin balladillaan. Täyden kympin suoritus ja yksi parhaista Jonin roolisuorituksista muutenkin. Pidin kovasti musikaalin värimaailmasta, ihanista isoista auringonkukkasista ja hiirulaisten tanssista pillipiipari-Fionan tahdittamana. Nauruahan tässä riittää ja jokaiselle jotakin. Lapset nauravat eri jutuille ja aikuisille aukeaa toiset jutut. Yksi on varmaa; pieruhuumori toimii kaikissa ikäluokissa. Kappaleet eivät kauheasti jääneet mieleeni, mutta pierulaulu kylläkin noin niin kuin muuten. Hyväksyviä katseita moni pariskunta yleisössä loi toisiinsa, naurun kera. Juuri näin! Se joka pierua pidättää, sillä on muutakin salattavaa ja yhteinen "sävel" löytyy yllättävästä paikasta. Tämä ei ole kuitenkaan tarinan opetus vaan se, miten tärkeää onkaan ystävyys, rakkaus ja hyväksyntä. Pelkkää ulkokuorta ei pidä tuijottaa.

Aasi ja Shrek sillalla / kuva Sami Heiskanen, JKT

Miinusta : Kuorokohtauksissa laulu hukkui monesti musiikin alle, enkä ainakaan minä saanut välillä mitään selvää siitä, että mistä lauletaan. Muutamilla hahmoilla myös tuntui olevan kovin kiire repliikkien kanssa ja puhe meni puuroiseksi. Ensi-iltajännitystä taisi olla vähän ilmassa. Rauhallisesti vain niin hyvä tulee!

Muuta : Oli tämä kyllä mainio musikaali! Hienoa Jyväskylä! Miehenikin pysyi hereillä koko shrektaakkelin ajan, ja se on jo melkoinen suoritus. Kesto oli muuten yllättävänkin pitkä, jäi vähän mietityttämään, että kuinkahan perheen pienimmät mahtavat malttaa paikoillaan koko esityksen ajan.

Epäilijät voivat syödä nyt hattunsa. Homma toimii, yleisö nauttii ja lavalla oli erittäin hyvä meininki. Hienoa, että saatiin Shrek Suomeenkin! Puvustus ja lavastus ansaitsevat myös isot kiitokset.

Shrekille neljä tähteä ****. 

Shrekin omat sivut löytyvät täältä  ja videomateriaalia nähtävillä tämän linkin alta.